Alapohjan kapillaarikatko estää kosteuden kapillaarisen nousun maaperästä alapohjan rakenteisiin. Ota tämä tärkeä asia huomioon suunnitellessasi rossipohjan (tuulettuvan alapohjan) saneerausta tai kun olet tekemässä uutta maanvaraista betonilattiaa. Ilman kapillaarikatkoa kosteus voi aiheuttaa rakenteisiin lahoa ja hometta.
Lecasoran hinta m3
Kapillaarikatkon asennuksen kuutiohinnat vaihtelevat tyypillisesti välillä 130 – 230 €/m3 + toimituskulut. Urakan koko vaikuttaa oleellisesti kuutiohintaan.
Selkeät ja suoraviivaiset kapillaarikatkon puhallustyöt joissa menekki on tiedossa hinnoitellaan kuutiohinnalla.
Hankalat ja monimuotoiset kohteet urakoidaan tuntihinnalla, johon lisätään materiaalit menekin mukaan. Kaluston liikuttelu ja ylimääräiset letkun vedot kesken urakan vaikuttavat hintaan. Alta löydät esimerkkejä kapillaarikatkon puhalluksen hinnoista
Kerro meille työmaan osoite, rakenteen tyyppi, arvioitu neliömäärä sekä täytön syvyys, niin saat vastauksena selkeän tarjouksen ja arviomme toimitusajasta.
Soita Elmolle tai lähetä tarjouspyyntö suoraan lomakkeella — vastaamme yleensä saman päivän aikana.
Tarjouspyyntö
Milloin ajankohtaista
Alapohjan kapillaarikatko kannattaa asentaa puhaltamalla. Puhallusasennus on nopea ja tehokas ratkaisu erityisesti ahtaissa alapohjissa, joissa perinteinen levitys olisi haastavaa.
Ennen puhallusta alapohjaan levitetään suodatinkangas, joka estää maa-aineksen sekoittumisen kapillaarikatkoon. Kapillaarikatkona voidaan käyttää Lecasoraa, vaahtolasia tai sepeliä.
Kapillaarikatkon asennus on ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun:
rossipohjaa saneerataan ja lattiarakenteita avataan
olemassa oleva kapillaarikatko on liian ohut ja tarvittavaa 200–300 mm kerrospaksuutta ei saavuteta
alapohjassa on havaittu kosteusvaurioita, tunkkaista hajua tai näkyvää hometta
alkuperäiseen rakenteeseen ei ole asennettu kapillaarikatkoa ja se puuttuu kokonaan
Tärkeä rakenne
Kapillaarikatko on olennainen osa rakennusten kosteudenhallintaa. Sen avulla voidaan estää kosteuden nousu maaperästä, mikä on yksi yleisimmistä syistä rakenteiden kosteusvaurioihin. Kosteusvauriot voivat johtaa homeen ja lahon muodostumiseen, mikä heikentää rakenteiden kestävyyttä ja voi aiheuttaa terveysongelmia rakennuksen käyttäjille.
Kapillaarikatkon avulla voidaan myös parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Kun rakenteet pysyvät kuivina, ne eristävät paremmin, mikä vähentää lämmitys- ja jäähdytyskustannuksia. Tämä tekee kapillaarikatkosta tärkeän investoinnin, joka voi säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä.
Lisäksi kapillaarikatko voi pidentää rakennuksen käyttöikää. Kun rakenteet on suojattu kosteudelta, ne kestävät pidempään ja vaativat vähemmän korjauksia. Tämä tekee kapillaarikatkosta tärkeän osan rakennuksen pitkäaikaista kunnossapitoa.
Puhallusmenetelmän hyödyt
Kapillaarikatkon puhallus mahdollistaa materiaalin tasaisen levityksen koko alapohjan alueelle. Tasainen kerrospaksuus on tärkeä, sillä liian ohut kapillaarikatko voi heikentää rakenteen kosteusteknistä toimintaa.
Puhallusmenetelmä on myös nopea ja kustannustehokas. Se vähentää käsin tehtävän työn määrää ja nopeuttaa asennusta erityisesti suuremmissa rakennuskohteissa.
Lisäksi kapillaarikatkon puhallus soveltuu hyvin vaikeapääsyisiin kohteisiin, kuten rossipohjiin ja mataliin ryömintätiloihin, joihin materiaalin kuljettaminen ja levittäminen käsin olisi hankalaa.
Kapillaarikatkon puhallus onkin suosittu vaihtoehto rakennusalan ammattilaisten keskuudessa.
Puhallusmenetelmän hyödyt
Virhe: käytetään hiekkaa, soraseosta tai muuta hienojakoista materiaalia, joka ei toimi kapillaarikatkona vaan voi jopa imeä kosteutta ylöspäin.
Ratkaisu: käytä 6–18 mm sepeliä, 4–20 mm lecasoraa tai 4–20 mm vaahtolasimursketta, jotka eivät sido vettä.
Virhe: alapohjaan ei ole asennettu lainkaan kapillaarikatkoa, jolloin maaperän kosteus pääsee haihtumaan suoraan rossipohjaan ja tiivistymään puurakenteisiin.
Ratkaisu: kapillaarikatkokerros on aina asennettava estämään kosteuden nousua ja haihtumista alapohjaan.
Virhe: kapillaarikatkokerros on liian matala, eikä se estä kosteuden nousua tehokkaasti.
Ratkaisu: suositeltu kerrospaksuus on 300 mm, hyvin kosteassa maaperässä jopa enemmän.
Virhe: salaojat asennetaan liian ylös tai liian lähelle kapillaarikatkokerrosta, jolloin veden poistuminen estyy.
Ratkaisu: salaojat tulee sijoittaa oikealle syvyydelle ja varmistaa, että ne toimivat tehokkaasti yhdessä kapillaarikatkon kanssa.
Virhe: vaikka kapillaarikatko on oikein asennettu, rossipohjan ilmanvaihto on puutteellinen, jolloin alapohjaan kertyy kosteutta.
Ratkaisu: tuuletusluukut ja ilmanvaihtoaukot on sijoitettava oikein ja niiden tulee olla riittävän suuret, jotta alapohja pysyy kuivana.
Virhe: kapillaarikatkon ja maaperän väliin ei asenneta suodatinkangasta, jolloin hienoainekset voivat nousta kapillaarikatkoon ja heikentää sen toimintaa.
Ratkaisu: muista aina suodatinkangas kapillaarikatkon alle, erityisesti pehmeillä tai savea sisältävillä maapohjilla.
Mihin voidaan asentaa
Kapillaarikatko asennetaan rossipohjassa ryömintätilan maapohjan päälle. Sen tehtävänä on katkaista maaperästä nousevaa kosteutta ja vähentää kosteuden haihtumista ryömintätilaan. Toimivassa rossipohjassa myös vedenohjauksen ja ryömintätilan tuuletuksen täytyy olla kunnossa.
Tyypillisesti asennamme kapillaarikatkoja rakennusvaiheessa, kun omakotitalon sokkelit, seinät ja katto ovat jo paikoillaan. Leca-sora voidaan puhaltaa letkulla ryömintätilaan ja levittää tasaiseksi kerrokseksi suodatinkankaan päälle. Kapillaarikatkoon voidaan käyttää esimerkiksi kapillaarikatkokäsiteltyä Leca-soraa, kuten KAP 4–20 mm -soraa. Ryömintätiloissa Leca-soran tyypillinen kerrospaksuus on noin 300 mm.
Rossipohjan rakenne:
Maanvaraisen alapohjan kapillaarikatko tehdään ennen lämmöneristeitä ja betonilaatan valua. Sen tehtävänä on estää maaperän kosteuden nousua alapohjarakenteisiin ja muodostaa tasainen alusta eristeille.
Kapillaarikatkona voidaan käyttää esimerkiksi 4–20 mm Leca-soraa, jota asennetaan tyypillisesti 300–500 mm. Sen päälle tulee yleensä 100–200 mm EPS- tai XPS-lämmöneristettä. Tarkat kerrospaksuudet määräytyvät rakennesuunnitelmien mukaan.
Maanvaraisissa kohteissa Leca-soraa voidaan käyttää myös sokkelin sisä- ja ulkopuolisissa täytöissä.
Maanvaraisen lattian rakenne:
Mitä kapillaarikatkoksi
Suomessa käytetään usein kapillaarikatkona Leca-soraa. Raekooltaan 4–20 mm oleva Leca-sora KAP on yleisin valinta kapillaarikatkoksi sen hyvän kapillaarikatkaisun ja kantavuuden takia.
Vaahtolasi on kierrätyslasista valmistettua kevyttä ja kestävää mursketta, joka toimii erinomaisena kapillaarikatkona estäen kosteuden nousun maaperästä rakennuksen rakenteisiin. Sen suljettu solurakenne ja karkea koostumus tekevät siitä tehokkaan kosteussulun.
Suomessa kapillaarikatkona käytetään yleisimmin vesipestyä tai kubisoitua 6–18 mm sepeliä, koska sen karkea rakenne estää tehokkaasti kosteuden kapillaarisen nousun. Tarkasti seulottu ja huolella pesty sepeli ei sisällä hienoainesta, joten vesi ei pääse nousemaan rakenteisiin, vaan ohjautuu alaspäin kohti salaojia.
Kerro miten voimme auttaa
Suosituksemme toimenpiteistä
Ystävällistä palvelua
Tyytyväinen asiakas
Ekoeriste on perheyritys
Ekoeristeellä on kapillaarikatkojen asennuksesta pitkä kokemus. Tunnemme tämän vuoksi myös hyvin tarkasti kaikki mahdolliset haasteet erityyppisissä alapohjissa. Näin ollen tilatessasi työn meiltä voit olla varma että saat juuri sinulle sopivaa palvelua ja että urakka hoidetaan kaikilta osa-alueiltaan nopeasti ja vankalla asiantuntemuksella. Olipa kohteesi siis kuinka haastava tahansa, niin kannattaa ottaa yhteyttä meihin ja pyytää tarjous!
Laaja palvelualue
Asennamme kapillaarikatkoja Etelä-Suomen alueella: Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Puhalluskalusto ja materiaali tulevat samalla käynnillä, joten työ hoituu yhdellä työmaakäynnillä. Katso alta paikkakunnat maakunnittain — jos kohteesi ei ole listalla, kysy silti.
hyvä kokemuksia
Olemme asentaneet kapillaarikatkoja ryömintätiloihin ja maanvaraisten lattioiden alle omakotitaloista suurempiin kohteisiin. Asiakkaidemme palaute kertoo kahdesta asiasta: puhallettu kerros saadaan tasaiseksi myös ahtaissa alapohjissa, joihin käsin ei pääse, ja työ hoituu sovitussa aikataulussa yhdellä käynnillä. Alta näet kokemuksia toteuttamistamme kohteista:
Meiltä löytyy vastaukset
Kapillaarikatko on rakennekerros, joka estää veden kapillaarisen nousun maaperästä rakenteisiin. Se toteutetaan käyttämällä hyvin vettä läpäiseviä materiaaleja, kuten sepeliä tai karkeaa soraa. Alapohjan kapillaarikatko vähentää rakenteiden kosteusvaurioita ja parantaa rakennuksen perustusten kestävyyttä.
Suositeltu kerrospaksuus on 300 mm, ja tarkka paksuus riippuu maaperän kosteudesta. Liian ohut kerros on yksi yleisimmistä asennusvirheistä: se ei estä kosteuden nousua tehokkaasti. Puhaltamalla kerros saadaan tasaiseksi myös ahtaassa ryömintätilassa, jossa käsin levittäminen olisi hankalaa.
Kapillaarikatkoksi suositellaan käytettäväksi vesipestyä tai kubisoitua 6–18 mm sepeliä, koska sen karkea rakenne estää tehokkaasti kosteuden kapillaarisen nousun. Tarkasti seulottu ja huolella pesty sepeli ei sisällä hienoainesta, joten vesi ei pääse nousemaan rakenteisiin, vaan ohjautuu alaspäin kohti salaojia.
Kapillaarisuus on ilmiö, jossa neste liikkuu kapeissa putkissa tai huokoisissa materiaaleissa pintajännityksen ja adheesion vaikutuksesta. Se mahdollistaa esimerkiksi veden nousun maaperässä ja rakennusmateriaaleissa ilman ulkoista voimaa.
Kapillaarinen vedennousu tarkoittaa veden siirtymistä huokoisissa materiaaleissa, kuten maaperässä tai betonissa, pintajännityksen ja adheesion vaikutuksesta. Ilmiö voi aiheuttaa kosteuden kertymistä rakenteisiin ilman ulkoista voimaa.
Rossipohjan tunnistaa tuulettuvasta alapohjasta, jossa on ilmatila maanpinnan ja lattiarakenteen välissä. Tyypillisiä merkkejä ovat sokkelin tuuletusaukot, puurakenteinen lattia ja usein ryömintätila rakennuksen alla.
Alapohjan tuuletus on tärkeää, koska se estää kosteuden kertymisen rakenteisiin, vähentää home- ja lahovaurioiden riskiä sekä parantaa sisäilman laatua. Riittävä ilmanvaihto poistaa maaperästä ja rakenteista nousevan kosteuden, mikä suojaa rakennusta pitkäaikaisilta vaurioilta.
Kapillaarikatkoa käytetään alapohjan lisäksi sokkelin ja seinärakenteiden vierustoilla, jolloin se estää pystysuuntaisen kosteuden nousun rakenteisiin ja parantaa rakenteen lämmöneristystä. Pihateiden ja kivetysten alla kapillaarikatko eristää ja suojaa rakenteita routavaurioilta.
