Höyrynsulkumuovi on lämmöneristeen sisäpuolelle asennettava ilmantiiveystuote, jonka tehtävänä on toimia ilmansulkuna sekä estää vesihöyryn pääsyn rakenteiden läpi. Höyrynsulkumuovi soveltuu käytettäväksi erityisesti mineraalivillojen, kuten lasivillan sekä kivivillan kanssa.
Ekoeriste myy höyrynsulkumuovia noutotuotteena Kuusankoskella ja asentaa sen myös osana eristystöitä.
mitä höyrynsulku maksaa
Höyrynsulkumuovin rullahinta on 68,30 €/rll ja neliöhinta 1,26 €/m². Hinta koskee noutoa eristemyymälästämme Kuusankoskella. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.
Asennettuna ilmantiiveystuotteet hinnoitellaan työmäärän sekä materiaalimenekin mukaan.
Esimerkiksi yläpohjan eristeiden vaihdon yhteydessä tehtävät pienimuotoiset ilmavuotojen tiivistykset kustantavat usein vain satasia — tiivistys ei siis välttämättä ole iso ja kallis projekti, kun tiivistettävään pintaan pääsee helposti käsiksi.
Ota yhteyttä eristysasiantuntijaamme Elmoon tai jätä tarjouspyyntö.
Tarjouspyyntö
ilmatiivistä laatua
Höyrynsulkumuovia myydään rullissa. Yhdessä rullassa on 54 neliömetriä muovia — limitykset ja hukka kannattaa laskea päälle, kun arvioit tarvitsemasi rullamäärän.
| Tuotetyyppi | Ilmantiiveystuote, höyrynsulku |
|---|---|
| Materiaali | Muovi, diffuusiotiivis |
| Vesihöyrynläpäisevyys (sd) | 40 m |
| Rullan neliömäärä | 54 m² |
| Rullan leveys | 1,5 m |
| Rullan pituus | 36 m |
| Käyttökohteet | Mineraalivillalla eristetyt yläpohjat, alapohjat ja seinärakenteet |
| Asennuspaikka rakenteessa | Lämmöneristeen sisäpuolella, rakenteen lämpimällä puolella |
| Ilmantiiveys | Täyttää ilmantiiveystuotteilta vaaditun 5:1-vaatimuksen |
| Esitteet | Höyrynsulkumuovin esite (PDF) |
| Valmistajan tuotesivu | Tectis — höyrynsulku |
Miten höyrynsulku toimii
Höyrynsulkumuovi on mineraalivillarakenteen perustuote. Sen kanssa eristeenä käytetään lähes aina mineraalivillaa eli lasivillaa tai kivivillaa. Mineraalivillat eivät sido kosteutta, joten rakenne suunnitellaan niin, että sisäilmankosteus ei pääse rakenteisiin lainkaan. Höyrynsulkumuovia käytettäessä rakenne kuivuu ainoastaan ulospäin, joten eristeen ulkopuolella olevan tuulensuojan diffuusiovastuksen tulee olla mahdollisimman pieni. Höyrynsulkumuovilla siis pidetään sisäilmankosteus poissa eristeistä ja estetään haitalliset ilmavuodot.
Miten höyrynsulku asennetaan
Höyrynsulkumuovi asennetaan eristeiden lämpimälle puolelle eli talon sisäpuolelle. Höyrynsulkumuovi kannattaa sijoittaa koolauksen verran seinän sisään lämpimälle puolelle, jotta siihen ei tulisi reikiä joka kerta, kun seinään hakataan nauloja, ruuvataan ruuveja tai kiinnitetään tauluja. Tämä koskee sekä uutta taloa että vanhan talon tiivistämistä.
Kaikissa rakenteissa höyrynsulkumuovi asennetaan rypyttömästi ja mahdollisimman leveinä kaistaleina, jotta tiivistettävien saumojen määrä olisi mahdollisimman pieni. Höyrynsulkumuovi kiinnitetään nitomalla noin 15 cm:n välein ja päälle asennetaan ilmantiiveyden varmistamiseksi tiivistysteippi. Ennen tiivistystä pinnat puhdistetaan huolella pölystä kuivalla liinalla tai harjalla.
Höyrynsulkumuovi venyy helposti, joten sitä emme suosittele rakenteisiin, joissa puhallusvilla asennetaan ontelopuhalluksena.
Yläpohjassa jatkos- ja liitoskohdissa seuraava vuota limitetään noin 30 cm edellisen päälle. Uudisrakennuskohteissa yläpohjan tiivistäminen aloitetaan läpivientikaulusten asentamisella: talotekniikan ja LVI-putkien ympärille tulevat läpivientikaulukset nostetaan höyrynsulkumuovin korkeuden yläpuolelle niin, että saat myöhemmin asennettua tiivistyskauluksen höyrynsulun yläpuolelta. Kun höyrynsulkumuovi on asennettu paikalleen, voit viimeistellä läpivientien tiivistykset vielä rakennuksen sisäpuolelta teippaamalla läpiviennin ympärykset tiivistysteipillä. Tässä kohtaa ei liika huolellisuus ole pahaksi. Huomioithan myös, että yläpohjan ja seinien saumakohdat tulevat ilmatiiviiksi.
Ulkoseinissä seuraava vuota limitetään jatkos- ja liitoskohdissa noin 15 cm edellisen päälle — seinän limitys on siis puolet yläpohjan mitasta. Kiinnitä erityistä huomiota rakennuksen nurkkien sekä alapohjan ja yläpohjan liitoskohtien tiivistämiseen. Uudisrakennuskohteissa höyrynsulun sisäpuolelle rakennetaan usein 50 milliä paksu lisäkoolaus ja eristekerros, jotta höyrynsulku pysyy ehjänä myös pistorasioiden kohdalla ja talotekniikka saadaan vedettyä koolauksen väleissä.
Alapohjassa limitys on noin 30 cm kuten yläpohjassa. Huomioithan, että alapohjan ja seinien saumakohdat tulevat ilmatiiviiksi, ja kiinnitä erityistä huomiota juuri näiden liitoskohtien tiivistämiseen.
Vuodat tiivistetään toisiinsa teippaamalla saumakohdat molemmin puolin, mikäli mahdollista. Saumakohdat tulee sijoittaa koolauksien väliin aina kun se on mahdollista, jolloin saumakohdan teippi on puristuksissa koolauspuiden välissä.
Me Ekoeristeellä käytämme saumojen tiivistyksiin Tescon Vana-teippiä, se on laadukas ja tutkitusti pitävä tuote. Tiivistysteippi asennetaan höyrynsulkumuovin liitoskohtaan niin, että tiivistettävä sauma kulkee teipin keskellä. Teippi katkaistaan saksilla tai mattoveitsellä leikkaamalla ja painellaan tiiviisti alustaansa. Teipin alle ei saa jäädä ilmataskuja. Koska muovin kiinnitys tapahtuu nitomalla, myös niitinreiät peitetään pienellä palalla tiivistysteippiä.
Läpivientien kohdalla ilmantiiveys varmistetaan valmiilla tiivistyskauluksilla tai teipillä. Laadukas tiivistystuote kestää aikaa eikä irtoa ajan saatossa. Ilmantiiveystuotteissa ei kannata säästää, koska niiden uusiminen vaatii lähes poikkeuksetta rakenteiden purkamista.
Nämä toistuvat kohteissa useimmin:
Vuotava höyrynsulku
Höyrynsulkumuovien sekä ilmansulkutuotteiden käyttö alkoi 1960-luvulla ja yleistyi nopeasti. Ennen sitä rakennetuissa taloissa käytettiin rungon sisä- ja ulkopinnassa ilmansulkuna tervapaperia eli bitumivuorauspaperia, eikä varsinaista höyrynsulkukerrosta ollut lainkaan. Myös ennen 1960-lukua rakennetussa talossa voi olla höyrynsulku, jos taloa on remontoitu myöhemmin. Ilmantiiveysmateriaali ei näy päälle päin, joten täyden varmuuden saa vain pintoja purkamalla: höyrynsulku on muovia, hengittäviä ilmansulkuja ovat erilaiset pahvit ja paperit.
Puutteellinen tiiveys näkyy käytännössä ennen kaikkea rakenteessa. Rakennuksen vaipan vuotaminen on yleisin kosteusvaurioiden aiheuttaja: talviaikana lämpimän sisäilman kosteus pääsee vuotokohdasta kulkeutumaan kylmiin eristeisiin. Asia on helppo ymmärtää, kun kuvitellaan, että pidetään pakastimen ovea raollaan — pakastimen sisältö huurtuu nopeasti, kun huoneilmassa oleva kosteus tiivistyy kylmiin pintoihin. Täsmälleen sama ilmiö tapahtuu eristeessä jokaisen ilmavuodon kohdalla. Mikäli ilmantiiveyteen jää puutteita, on riskinä kosteuden leviäminen reikien kautta seinien ja yläpohjan lämmöneristeisiin.
Ei automaattisesti. Höyrynsulun tarpeellisuus riippuu siitä, miten talo on eristetty: tiivistä höyrynsulkumuovia käytetään ainoastaan mineraalivillojen kanssa, koska eriste ei pysty käsittelemään kosteutta. Vanhassa purueristeisessä tai muuten hengittävässä rakenteessa höyrynsulkua ei perinteisesti käytetä — siellä ratkaiseva kerros on hengittävä ilmansulku, ja se on talon toiminnan kannalta erittäin tärkeä.
Siksi järjestys on tärkeä: rakenne kannattaa selvittää ennen kuin sitä ryhdytään tiivistämään tai lisäeristämään. Kun pyydät meidät paikalle, suoritamme perusteellisen tarkistuksen, jonka pohjalta saat meiltä arvion tarvittavista töistä sekä kustannuksista. Ilmantiiveyttä voi parantaa myös seinä kerrallaan esimerkiksi remontin yhteydessä — varmista kuitenkin, että ilmantiiveysmateriaalit seinältä toiselle tulevat tiiviisti.
Vuotokohtien paikkaus tehdään käytännössä silloin, kun rakenteeseen päästään muutenkin käsiksi. Yleisin hetki on kun vanhat eristeet poistetaan, höyrynsulkumuovin vuotokohdat ja reiät tiivistetään höyrynsulkuteipillä, ja uusi eriste puhalletaan vasta sen jälkeen. Samalla käynnillä tiivistetään läpivientien juuret sekä höyrynsulun ilmavuodot hormin ympäriltä, jotta eristepöly ei pääse kulkeutumaan huoneiston sisäpuolelle. Kun eristeiden vaihdon yhteydessä paikataan yläpohjan ilmavuodot sisätilojen suuntaan, ummehtunut ilma vintiltä ei enää leviä asuintiloihin.
Jos kyse on pelkästä vuotojen etsinnästä ja korjauksesta ilman eristetyötä, työ tehdään ilmavuotojen tiivistyksenä.
mikä ilmansulku valitaan
Höyrynsulkumuovi ei salli kosteuden liikkua vapaasti ilmantiiveyskerroksen läpi: sen sd-arvo on 40, kun verkkovahvistetun ilmansulkupaperin sd-arvo on 0,61. Höyrynsulkumuovi voidaan korvata verkkovahvistetulla ilmansulkupaperilla, kun ilmantiiveyskerroksesta halutaan hengittävä ja ympäri vuoden vesihöyryä läpäisevä — käytännössä silloin, kun eristeenä on kosteutta sitova selluvilla tai puukuitueriste.
Tervapaperi eli bitumivuorauspaperi oli ennen 1970-luvun energiakriisiä yleinen ilmansulku rungon sisä- ja ulkopinnassa, eikä varsinaista höyrynsulkukerrosta käytetty. Tervapaperi ei ole höyrynsulku eikä se myöskään kestä eristeen päälle asennettavana tuulensuojana. Jos vanhan talon hengittävä rakenne halutaan säilyttää mutta ilmantiiveys uusia, nykyaikainen vastine on täysin muoviton perinneilmansulkupahvi tai verkkovahvistettu ilmansulkupaperi.
Ilmansulkukangas säätelee vesihöyryn liikkumista vuodenaikojen mukaan: se on talvella höyrynsulkumainen ja kesällä hyvin vesihöyryä läpäisevä, jolloin rakenne kuivuu myös sisätilojen suuntaan. Höyrynsulkumuovi on tiivis ympäri vuoden. Kosteutta ohjaava tuote antaa rakenteelle kuivumisvaran, höyrynsulkumuovi taas on suoraviivaisin ratkaisu silloin, kun eristeenä on mineraalivilla eikä rakenteelta odoteta kuivumista sisäänpäin.
Palveleva ekoeriste
Olemme palvelleet asiakkata ilmantiiveystuotteiden ja eritysten parissa reilut 30 vuotta. Asiakkaat ovat antaneet meille tunnustusta hyvin tehdystä työstä.
Saatavuus
Saat höyrynsulkumuovin kahta kautta: noudat rullat itse tai me asennamme ne osana eristyspalveluita.
Höyrynsulkumuovi on noutotuote Ekoeristeen eristemyymälästä osoitteessa Hemmintie 4, 45720 Kuusankoski. Myymälä on avoinna arkisin klo 8–15, eikä noutoon tarvita ajanvarausta. Soita ennen noutoa numeroon 0400 703 966 ja kerro, kuinka monta neliötä olet tiivistämässä — kokoamme rullat ja tiivistysteipit valmiiksi odottamaan
Asennamme valikoimissamme olevia ilmantiiveystuotteita sekä uusiin rakennuksiin että peruskorjauskohteisiin. Yleisin kohde on yläpohjan eristeiden vaihto, jonka yhteydessä höyrynsulun tiiveys parannetaan ja läpiviennit tiivistetään ennen uuden eristeen asennusta. Asennus suoritetaan avaimet käteen -periaatteella, eikä sinun tarvitse hankkia tuotteita, työmiehiä tai kuljetuspalveluita erikseen — hoidamme koko projektin alusta loppuun.
Meiltä löytyy vastaukset
Höyrynsulun tarpeellisuus riippuu siitä, miten talo on eristetty. Lasivillalla tai kivivillalla eristetyissä taloissa käytetään tiivistä höyrynsulkumuovia, jonka tarkoituksena on pitää vesihöyry poissa eristetilasta, koska eriste ei pysty käsittelemään kosteutta. Hengittävässä rakenteessa, jossa eristeenä on selluvillaa tai puukuitueristettä, höyrynsulkua ei käytetä, vaan sen tilalle asennetaan hengittävä ilmansulku. Ilmatiiviys tarvitaan kummassakin tapauksessa, ja ilmansulku- tai höyrynsulkukerros tulee aina eristeiden lämpimälle puolelle.
Höyrynsulkumuovi asennetaan eristeiden lämpimälle puolelle eli talon sisäpuolelle. Muovi kannattaa sijoittaa koolauksen verran seinän sisään lämpimälle puolelle, jotta siihen ei tulisi reikiä joka kerta, kun seinään hakataan nauloja, ruuvataan ruuveja tai kiinnitetään tauluja. Uudisrakennuskohteissa höyrynsulun sisäpuolelle rakennetaan usein 50 milliä paksu lisäkoolaus ja eristekerros, jolloin sähköjohdot ja muu talotekniikka kulkevat koolauksen väleissä eikä höyrynsulkua tarvitse rei’ittää. Sama periaate koskee sekä uutta taloa että vanhan talon ilmanvuotojen tiivistystä.
Höyrynsulkumuovin sd-arvo eli vesihöyryn diffuusiovastus on 40. Luku ilmoitetaan metreinä ja kertoo, kuinka paksua ilmakerrosta materiaali vastaa vesihöyryn läpäisyssä — sd-arvo 40 vastaa siis 40 metrin ilmakerrosta. Vertailun vuoksi verkkovahvistetun ilmansulkupaperin sd-arvo on 0,61, eli höyrynsulkumuovi hidastaa vesihöyryn liikettä moninkertaisesti hengittävään ilmansulkuun verrattuna.
Kyllä. Vaatimus tarkoittaa, että huoneilmasta pääsee viisi kertaa vähemmän kosteutta eristeisiin kuin eristeiden ulkopuolella oleva tuulensuojalevy luovuttaa ulkoilmaan. Rakenne siis harvenee ulospäin ja kosteus pääsee poistumaan sinne minne pitääkin. Höyrynsulkumuovin sd-arvo 40 täyttää vaatimuksen, kun eristeen ulkopuolella on asianmukainen tuulensuoja. Sama vaatimus koskee kaikkia ilmantiiveystuotteita, myös hengittäviä ilmansulkuja.
Yläpohjassa ja alapohjassa seuraava vuota limitetään noin 30 cm edellisen päälle, ulkoseinissä noin 15 cm. Vuodat tiivistetään toisiinsa Tescon Vana -tiivistysteipillä saumakohdista molemmin puolin, mikäli mahdollista, ja saumat kannattaa sijoittaa koolauksien väliin, jolloin teippi jää puristuksiin koolauspuiden väliin. Ennen teippausta pinnat puhdistetaan huolella pölystä kuivalla liinalla tai harjalla.
Ei. Kylpyhuoneissa on usein kevyet runkorakenteiset väliseinät, jotka on levytetty ja verhoiltu laatoilla, eikä levyjen alle asenneta höyrynsulkua kylpytilan seinissä. Vedeneristys sekä laatat toimivat höyrynsulkumaisesti, ja kaksi höyrynsulkua on liikaa: jos kosteutta pääsisi vuotamaan jostakin pienestä halkeamasta, se jäisi kahden tiiviin rakenteen väliin.
Kesämökin voi tiivistää höyrynsulkumuovilla ja eristää mineraalivillalla, kun rakennus pidetään lämpimänä ympäri vuoden. Jos mökki on lämmin vain osan vuodesta, siihen kannattaa asentaa hengittävä ilmansulku ja hengittävä lämmöneriste — esimerkiksi Termex selluvillaa tai Hunton puukuitueristettä, jotka sitovat kosteutta itseensä. Kosteus liikkuu lämpimästä kohti kylmempää, joten kun mökissä on sisällä kylmempää kuin ulkona, kosteus siirtyy ulkoilmasta rakenteisiin ja voi tiivistyä höyrynsulkumuovin pintaan. Muutama hellepäivä ei ehdi kastella rakenteita, mutta ympärivuotinen käyttötapa ratkaisee sen, kumpi ratkaisu mökkiin sopii.
Vuotava vaippa on yleisin kosteusvaurioiden aiheuttaja. Talvella lämpimän sisäilman kosteus kulkeutuu vuotokohdasta kylmiin eristeisiin ja tiivistyy siellä vedeksi — sama ilmiö kuin pakastimessa, jonka ovi jää raolleen. Puutteellinen tiiviys näkyy siis rakenteessa, ei päälle päin: ilmantiiveysmateriaalin saa varmuudella selville vain pintoja purkamalla. Ennen 1960-lukua rakennetuissa taloissa varsinaista höyrynsulkua ei ole lainkaan, vaan ilmansulkuna on usein tervapaperi tai jopa sanomalehtiä. Vuotokohdat paikataan silloin kun rakenteeseen päästään käsiksi, yleisimmin yläpohjan eristeiden vaihdon yhteydessä.
