Kivi­villa eli vuori­villa — kivestä valmistetun eristeen ominaisuudet

Eko­eriste asentaa kivi­villaa puhal­let­ta­vana eristeenä ja poistaa vanhaa kivi­villaa ylä­pohjista imu­autolla. Tältä sivulta löydät, mitä kivi­villa on, mitä sen tekniset arvot tar­koit­ta­vat raken­teessa, mihin sitä käytetään ja mihin jät­tei­siin se kuuluu. Suomen raken­nuk­sissa villa­lajeja on neljä, ja kaikki neljä kuuluvat lisä­eristyksen mate­ri­aa­lei­hin.

Mitä kivi­villa on

Kivi­villa on luonnon­kivestä sulat­ta­malla ja kui­dut­ta­malla val­mis­tettu mineraali­villa. Suomessa samasta mate­ri­aa­lista käytetään myös nimeä vuori­villa, eikä kyse ole kahdesta eri tuot­teesta. Eristys­kyky ei tule kivestä vaan kuitujen väliin jäävästä ilmasta, joka pysyy pai­kal­laan. Kiven osuus näkyy muualla, sillä kivenä mate­ri­aali on pala­ma­tonta ja kestää elo­peräistä hajoamista.

Raken­nuk­sissa kivi­villalla on kolme tehtävää: se eristää lämpöä, vaimentaa ääntä ja suojaa palolta. Raaka-aine on sama kaikissa tuote­muodoissa, ja puris­te­tut levyt, taipuisat matot ja koneel­li­sesti asen­net­tava puhal­let­tava irto­villa eroavat toi­sis­taan vain siinä, miten eriste saadaan raken­tee­seen.

Onko kivi­villa ja mineraali­villa sama asia?

Kivi­villa ja mineraali­villa eivät ole sama asia, vaikka kivi­villa onkin mineraali­villaa. Mineraali­villa on ylä­käsite eris­teille, jotka val­mis­te­taan sulat­ta­malla kivennäis­peräinen raaka-aine ja kui­dut­ta­malla sula. Kivi­villa on yksi sen ala­ryhmistä, joten kaikki kivi­villa on mineraali­villaa mutta kaikki mineraali­villa ei ole kivi­villaa. Toinen Suomen raken­nuk­sissa käytetty mineraali­villa on kierrätys­lasista val­mis­tettu lasi­villa.

Sekaannus syntyy tuote­merkinnöistä. Suoritus­taso­ilmoituksessa lukee lyhenne MW, joka tar­koit­taa mineraali­villaa yleisesti eikä kerro kumpi villa­laji on kyseessä. Villa­lajin ratkaisee raaka-aine — kivestä sulatettu on kivi­villaa, lasista sulatettu lasi­villaa. Vanhassa ylä­pohjassa kivi­villan tunnistaa ruskean­vihreästä sävystä.

Kivi­villan ominaisuudet

Kivi­villan tär­keim­mät omi­nai­suu­det ovat palo­luokka A1, lämmön­johtavuus noin 0,041 W/mK ja korkea tiheys. Tarkat arvot riippuvat tihey­destä ja tuote­muodosta, eikä yksikään taulukko siksi kata kaikkia kivi­villa­tuotteita. Esi­merk­kinä alla ovat Rockwool Granulate Pro Plus -puhalluskivivillan mitatut arvot.

Lähde: Rockwool, tuote­standardi EN 14064-1 (paikalla puhal­let­tava mineraali­villa) sekä val­mis­ta­jan ilmoitus lämmön­kestosta. Ominais­lämpö­kapasiteetin materiaali­tason arvo on sama vertailu­luku, jota käytämme tämän sivun vertailu­taulukossa.

Taulukko kertoo mitä kivi­villa on, ei sitä miten se käyt­täy­tyy ylä­pohjassa. Seit­se­mään seu­raa­vaan kysy­myk­seen vastaavat Eko­eristeen omat tekijät: Toni Salstola (toimitus­johtaja vuodesta 2007), Sami Salstola (asennus­työt ja asen­ta­jien koulutus vuodesta 2009) sekä Elmo Metiäinen (myynti ja kokenut asentaja vuodesta 2011).

Kestääkö kivi­villa kosteutta?

Kivi­villa kestää kosteutta mate­ri­aa­lina. Se on epä­orgaanista kivi­ainesta, joka ei homehdu, lahoa eikä turpoa, koska home tarvitsee orgaa­nista ravintoa eikä kivessä sellaista ole. Kas­tu­mi­nen on silti aina ongelma ylä­pohjassa, mutta kahdesta muusta syystä kuin mate­ri­aa­lin vau­ri­oi­tu­mi­sesta.

Ensim­mäi­nen on eristys­kyvyn menetys. Vesi täyttää kuitujen välisen ilma­tilan, ja koska eristys­kyky perustuu juuri siihen ilmaan, märkä kerros eristää huonosti niin kauan kuin kosteus on siellä. Toinen on kui­vu­mi­nen, tai oikeammin sen puute. Sul­jet­tuun raken­tee­seen kastunut villa ei kuivu itsestään, koska ilma ei vaihdu kerroksen sisällä. Mate­ri­aali kestää, rakenne ei.

Märän kivi­villan tunnistaa käteen: kerros on litis­ty­nyt eikä palaudu, ja se painaa selvästi kuivaa enemmän. Nostan aina kerrosta ylös useasta kohdasta, koska pinta voi olla kuiva vaikka alla olisi vettä höyryn­sulun päällä.

Sami Salstola, asennus­työt ja asen­ta­jien koulutus

Homehtuuko kivi­villa ja haiseeko se?

Kivi­villa ei homehdu eikä haise, sillä kivessä ei ole homeelle ravintoa eikä maatuvaa ainesta. Home­kasvustoa löytyy silti kivi­villaa sisäl­tä­vistä ylä­pohjista, mutta se kasvaa villan seassa olevassa ainek­sessa — pölyssä, liassa, siite­pölyssä ja rakennus­jätteessä, jota ker­rok­seen on kertynyt vuosi­kymmenten ajan.

Kosteus ja orgaa­ni­nen aines riittävät homeelle, oli eriste mikä tahansa. Ylä­pohjan haju taas tulee lähes aina jostain muusta kuin kivi­villasta: eläimistä ja niiden jätök­sistä, rakenteen kosteus­vauriosta tai hyvin vanhojen tuot­tei­den side­aineista. Hajun lähde kannattaa selvittää ennen kuin uutta eristettä tilataan, koska haiseva kerros ei puhdistu pai­kal­laan.

Asiakas kysyy usein, voiko haisevan villan tuulettaa tai puhdistaa. Ei voi. Kun kerros on kerran kastunut ja siihen on kertynyt elo­peräistä ainesta, se pois­te­taan — ja samalla käynnillä nähdään mistä kosteus on tullut.

Elmo Metiäinen, myynti ja kokenut asentaja

Onko kivi­villa palo­villaa?

Palo­villa on kivi­villaa. Palo­villaksi kutsutaan pala­ma­tonta kivi­villaa silloin, kun sitä käytetään nimen­omaan palo­suojaukseen eli rakenteen suo­jaa­mi­seen kuu­muu­delta ja palon leviämi­sen rajoit­ta­mi­seen. Mate­ri­aali on siis sama ja käyttö­tarkoitus eri, ja juuri siksi tuote­nimissä esiin­ty­vät rin­nak­kain sanat kivi­villa, palo­villa ja palon­suoja­levy.

Palo­villana käytetään tiheämpää levy­tuotetta kuin lämmön­eristeenä, koska levyn on pysyttävä muo­dos­saan myös kuu­muu­dessa. Eko­eriste asentaa palo­suoja­levyjä ylä­pohjissa, ja niistä kerromme tarkemmin omalla sivullaan Isover FireP­ro­tect palo­suoja­levy.

Kolkan­mäen kohteessa Hämeen­lin­nassa tiili­hormin ympärille asen­net­tiin kaksi kerrosta Paroc FPS 17 -kivivillalevyä, 50 mm kumpikin. Kaksi kerrosta siksi, että saumat saadaan limi­tet­tyä — yksi levy­kerros jättää aina raon johonkin kohtaan.

Sami Salstola, asennus­työt ja asen­ta­jien koulutus

Onko kivi­villa hengittävä?

Kivi­villa ei ole hen­git­tävä siinä mer­ki­tyk­sessä, jossa sanaa rakennus­alalla käytetään. Se ei ota kosteutta itseensä eikä luovuta sitä takaisin, eli se ei ole hyg­ros­koop­pi­nen. Vesi­höyry kulkee sen läpi lähes esteettä ja diffuusio­vastus on olematon, mutta läpäisy ei ole sama asia kuin kosteuden tasaa­mi­nen.

Hen­git­tä­vyys ei myöskään tarkoita ilman­vaihtoa, vaikka niin usein luullaan. Käytännön seuraus on se, että kivi­villa­kerroksen läm­pi­mälle puolelle tulee tiivis höyryn­sulku, jottei sisä­ilman kosteus pääse tii­vis­ty­mään kylmään eris­tee­seen. Puu­pohjaisissa raken­teissa sama tehtävä hoidetaan ilman­sululla, joka toimii eri peri­aatteella eikä ole höyryn­sulun vaihto­ehto.

Onko kivi­villassa asbestia?

Kivi­villassa ei ole asbestia eikä sitä ole koskaan lisätty siihen. Mate­ri­aa­lit ovat eri alku­perää. Asbesti on maasta lou­hit­tava kuitu­mineraali, joka esiintyy luonnossa valmiiksi kuituina, kun taas kivi­villan kuidut syntyvät vasta tehtaalla sulasta kivestä. Sukua ne eivät ole toi­sil­leen sen enempää kuin hiekka ja lasi.

Kysymys nousee siitä, että vanhassa talossa molemmat näyttävät samalta, kui­tu­mai­selta harmaalta massalta rakenteen sisällä. Asbestia käy­tet­tiin suo­ma­lai­silla työ­mailla vuoteen 1994 saakka, ja sitä on eriste­massoissa, laas­teissa ja levyissä. Varmuuden antaa vain näyt­teestä teetetty analyysi — ei väri, tuntuma eikä rakennus­vuosi.

Onko kivi­villa vaarallista?

Raken­tee­seen asen­net­tuna kivi­villa ei aiheuta asuk­kaalle vaaraa. Kysymys koskee käy­tän­nössä työ­vaihetta, jossa villaa käsi­tel­tä­essä ilmaan nousee kuitu­pölyä. Pöly ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitys­teitä mekaa­ni­sesti eikä kemi­al­li­sesti, ja siksi työ tehdään aina suo­jat­tuna — peittävä vaate, hanskat, lasit ja hengityksen­suojain.

Kutina laantuu, kun iho huuh­del­laan viileällä vedellä heti työn jälkeen ja työ­vaatteet pestään omana pyyk­ki­nään. Terveys­vaikutuksia kos­ke­vissa kysy­myk­sissä pätevä lähde on tuotteen käyttö­turvallisuus­tiedote.

Mihin jätteisiin kivi­villa kuuluu?

Kivi­villa on rakennus­jätettä, ei vaa­ral­lista jätettä eikä ongelma­jätettä. Jäte­asemalla se laji­tel­laan joko eriste­villan omaan keräyk­seen tai loppu­jätteeseen, ja ohjeet eroavat kun­nit­tain, joten tarkista oman kuntasi jäte­laitoksen ohje ennen kuin ajat kuormaa. Kivi­villa ei kuulu betoni- eikä tiili­jätteeseen, vaikka raaka-aine on kiveä.

Käytännön ongelma on harvoin lajittelu. Vaikeinta on saada villa ylä­pohjasta ulos, sillä eriste­villa on tilavaa ja pölyävää, ja käsin kan­net­tuna se kulkeutuu asuin­tilojen läpi. Me imemme vanhan kivi­villan ylä­pohjasta imu­autolla suoraan sul­jet­tuun säiliöön ja viemme sen jäte­asemalle, jolloin asiakas ei käsittele villaa lainkaan — katso Eris­tei­den poisto imu­autolla.

Mar­tin­laak­son kohteessa Vantaalla vanha kivi­villa imettiin pois ennen uutta puhal­lusta, ja samalla käynnillä tii­vis­tet­tiin höyryn­sulut, eris­tet­tiin ilman­vaihto­putket ja suo­jat­tiin hormi levyillä. Yksi käynti, yksi kuorma jäte­asemalle — neljän erillisen reissun sijaan.

Toni Salstola, toimitus­johtaja

Kivi­villan paksuudet ja mitat

Kivi­villa­levyjä myydään vakio­paksuuksina, joista ylei­sim­min kysyttyjä ovat 30, 50, 100 ja 150 mm. Paksuuden valitsee rakenne. Runko­välin syvyys, palo-osastoinnin vaatimus tai tavoi­teltu U-arvo kertoo, montako milli­metriä tarvitaan ja tuleeko kerroksia yksi vai kaksi. Tarkista raken­teesi arvo U-arvolaskurilla.

Puhal­let­ta­vassa kivi­villassa paksuutta ei valita tuot­teesta vaan mitoi­te­taan koh­tee­seen. Ylä­pohjassa uudis­rakennuksen U-arvovaatimus 0,09 W/m²K täyttyy 450 mm:n eriste­paksuudella, ja käytännön vakio, jonka tyy­pil­li­nen asiakas tilaa, on 500 mm. Vanhan kerroksen päälle puhal­let­ta­essa tavoit­teena on 500 mm kokonais­paksuus vanha ja uusi kerros yhteen­laskettuna.

Levyn paksuus ja puhal­le­tun kerroksen paksuus eivät ole sama asia. Puhal­lettu kerros on saumaton, joten siinä ei ole levy­saumojen kylmä­siltoja. Kivi­villan painuma on lisäksi vähäinen, noin 10 pro­sent­tia vapaasti puhal­let­tuna, joten tilattu kerros­paksuus säilyy käy­tän­nössä sel­lai­se­naan. Laske eriste­määrä puhallus­villa­laskurilla ja säästö ylä­pohjan lisä­eristys­laskurilla.

Miten kivi­villaa valmistetaan

Kivi­villa val­mis­te­taan sulat­ta­malla emäksisiä kivi­lajeja ja lin­koamalla sula kivi­massa hienoiksi kuiduiksi. Jääh­ty­neet kuidut saavat ohuen side­aine­kerroksen, joka pitää ne yhdessä, ja sen jälkeen kuitu­massa joko puris­te­taan levyiksi ja matoiksi tai muren­ne­taan puhal­let­ta­vaksi rakeeksi. Tuote­muoto valitaan siis vasta prosessin lopussa.

Raaka-aine on pala­ma­tonta jo ennen jalos­tusta, joten val­mii­seen tuot­tee­seen ei tarvitse lisätä palon­esto­kemikaaleja. Puu­pohjaisiin eris­tei­siin ne lisätään aina. Käytöstä poistettu kivi­villa on lisäksi kier­rä­tet­tä­vää mate­ri­aa­lia.

Suomessa kivi­villaa valmistaa Paroc. Kansain­välisistä val­mis­ta­jista suurin on Rockwool, jonka puhal­let­ta­vaa kivi­villaa Eko­eriste asentaa. Val­mis­ta­jien tuotteet eroavat lähinnä side­aineen, tiheyden ja tuote­muodon osalta, sillä kuidutus­peri­aate on kaikilla sama.

Kivi­villa rakennuksen eristeenä

Kivi­villaa käytetään raken­nuk­sen kaikissa lämmön­eristetyissä raken­teissa ylä- ja ala­pohjasta seiniin sekä erikseen palo­suojaukseen ja äänen­eristykseen. Käyttö­kohteiden luettelo ei kui­ten­kaan kerro, miksi kivi­villa valitaan. Lämmön­eristeenä neljä Suomessa käytettyä villa­lajia ovat hyvin lähellä toisiaan, joten valinta kallistuu kivi­villaan yleensä silloin, kun raken­teelta vaaditaan pala­mat­to­muutta tai hyvää äänen­eristystä.

Mihin kivi­villaa käytetään?

Kivi­villaa käytetään rakenne­osittain ylä­pohjissa ja väli­pohjissa, ulko­seinissä, väli­seinissä, ala­pohjissa ja lat­ti­oissa sekä palo-osastoiduissa raken­teissa. Rakennus­tyypeittäin paino­piste on kohteissa, joissa palo­luokka ja äänen­eristys on kirjattu mää­räyk­siin ja siksi myös pii­rus­tuk­siin: teollisuus- ja tuotanto­rakennukset, puu- ja teräs­runkoiset hallit, maa­talous­rakennukset sekä kerros- ja rivi­talot. Eko­eriste eristää myös hallit — katso hallin eris­tä­mi­nen.

Sama mate­ri­aali asen­ne­taan myös koneel­li­sesti, joten käyttö­kohteet ovat pitkälti samat kuin puhal­let­ta­villa eris­teillä yleensä — katso puhal­let­tava kivi­villa ja sen menekki. Kivi­villaa käytetään lisäksi tek­ni­sessä eris­tyk­sessä, kuten put­kis­toissa ja teollisuus­prosesseissa.

Kysyn ammatti­rakentajan kohteessa aina ensim­mäi­senä, mitä pii­rus­tuk­sissa lukee eristeen palo­luokasta. Hallissa ja maa­talous­kohteessa se on yleensä kirjattu, ja silloin kes­kus­telu mate­ri­aa­lista on jo käyty ennen kuin puhelin soi meillä.

Toni Salstola, toimitus­johtaja

Palo-osastoidut rakenteet

Palo-osastoidussa raken­teessa kivi­villan tehtävä on olla osal­lis­tu­matta paloon lainkaan. Osas­toin­nin tarkoitus on rajata palo yhteen tilaan riittävän pitkäksi ajaksi, ja eriste palvelee sitä parhaiten pysymällä täysin ulko­puolisena. Kivi­villa kuuluu palo­luokkaan A1 ja kestää yli 1 000 °C, eli se ei syty, ei yllä­pidä paloa eikä tuota mer­kit­tä­vää savua. Parempaa palo­luokkaa ei ole.

Palon­kesto­aika ei silti tule eris­teestä. Sen määräävät levytys, runko, saumat ja läpi­viennit. Kivi­villa on osas­toin­nin edellytys, ei sen tae.

Äänen­eristys väli- ja ulkoseinissä

Väli- ja ulko­seinissä kivi­villan äänen­eristys­kyky perustuu tiheyteen, sillä tiheä ja huokoinen kuitu­rakenne vaimentaa ilmassa etenevää ääntä tehok­kaam­min kuin kevyt eriste. Siksi kivi­villa on taval­li­nen valinta väli­seiniin, ulko­seinien runko­väleihin sekä kerros- ja rivi­talojen huo­neis­toja erot­ta­viin raken­tei­siin. Väli­pohjaan puhal­lettu kerros parantaa samalla sekä lämmön- että äänen­eristystä.

Ääni ei kui­ten­kaan kulje pelkän eristeen läpi vaan reittejä pitkin, raoista ja sähkö­rasioista, läpi­vienneistä ja rungon kautta. Loppu­tuloksen määräävät siksi tiivistys ja rakenteen katkaisu.

Kivi­villa vai lasi­villa, sellu­villa vai puu­kuitu­eriste?

Kaikki neljä villa­lajia ovat saa­ta­villa puhallus­villana. Villa­lajin valinnan ratkaisee raaka-aine, ja jako näkyy suoraan palo­luokassa. Kivestä ja lasista sulatetut mineraali­villat ovat A1-luokan pala­mat­to­mia eristeitä, jotka eivät sido kosteutta. Paperista ja puusta val­mis­te­tut sellu­villa ja puu­kuitu­eriste sitovat ja luo­vut­ta­vat kosteutta, mutta ne eivät ole pala­mat­to­mia. Valinta riippuu siitä, kumpi omi­nai­suus on kohteessa tärkeämpi.

Tau­lu­kossa kivi­villa on verrokki ⭐ — sen arvot on lihavoitu, ja kolmea muuta villa­lajia luetaan sitä vasten.

Ominais­lämpö­kapasiteetit ovat materiaali­tason tyy­pil­li­siä arvoja, jotta vertailu on samalla perus­talla kaikille neljälle; tuote­kohtaiset arvot voivat poiketa. Luvut ovat kunkin ryhmän edustavan tuotteen ilmoi­tet­tuja arvoja: kivi­villa Rockwool Granulate Pro Plus, lasi­villa Knauf Supafil, sellu­villa Termex, puu­kuitu­eriste Hunton Nativo.

Lämmön­johtavuudet mahtuvat tau­lu­kossa kolmen tuhannes­osan sisään, eikä villa­lajia kannata valita niiden perus­teella. Eristys­kyvyn tekee se, montako milliä kerrosta raken­tee­seen mahtuu. Erottavat rivit ovat palo­luokka ja kosteus­käyttäytyminen. Kivi­villa ja lasi­villa ovat molem­milla riveillä käy­tän­nössä samalla viivalla, joten niiden välillä eron tekee tiheys. Kivi­villan paino ja tiiviys ovat etu äänen­eristyksessä ja palo­suojauksessa, kun taas kevyempi ja juok­se­vampi lasi­villa eristeenä pujahtaa kapeisiin onte­loi­hin helpommin.

Mihin kivi­villa on paras eriste Ekoeristeen kokemuksen perusteella?

Kivi­villa on Eko­eristeen koke­muk­sen perus­teella paras eriste kolmessa tilan­teessa: kun eristeen palo­luokka on kirjattu suun­ni­tel­miin, kun raken­teelta vaaditaan äänen­eristystä, ja kun eriste­kerroksen on pysyttävä tilatussa pak­suu­des­saan ilman myöhempää täy­den­nystä. Jokainen kolmesta on luet­ta­vissa tau­lu­kosta, ei maku­asia.

Suun­ni­tel­miin merkitty A1 sulkee orgaa­ni­set eristeet pois, joten se on perus­teista yksi­selitteisin. Äänen­eristyksessä eron kevyisiin eris­tei­siin tekee kivi­villan tiheys. Kolmas peruste on pai­nu­mat­to­muus, sillä kohteessa, johon ei enää palata, kerroksen on oltava kymmenen vuoden päästä yhtä paksu kuin asennus­päivänä.

Yhtä tärkeää on sanoa, missä emme valitse kivi­villaa. Hen­git­tä­vään puu­rakenteeseen valit­semme puu­pohjaisen eristeen. Vanhan puru­eristeen päälle emme puhalla mineraali­villaa lainkaan, koska puru siirtää kosteutta eri tavalla — vanha eriste pois­te­taan ensin.

Mate­ri­aa­lin valinta tehdään meillä ylä­pohjassa, ei puhe­li­messa. Kohde käydään kat­so­massa ja mitoitus lasketaan ennen kuin tarjous lähtee. Eko­eristäjät ovat tehneet tätä työtä perhe­yrityksenä vuodesta 1994.

Vanha kivi­villa yläpohjassa

Vanhaa kivi­villaa ei tarvitse auto­maat­ti­sesti poistaa. Kuiva ja ehjä kivi­villa­kerros on kel­vol­li­nen pohja uudelle eris­teelle, ja kivi­villan päälle sopivat kaikki Eko­eristeen vali­koi­man tuotteet, sekä mineraali­villat että puu­pohjaiset eristeet. Vanha kerros lähtee pois vain kahdesta syystä — villa itse on pilalla, tai sen alla on rakenne, joka pitää päästä näkemään.

Vanha kivi­villa jää pai­kal­leen, kun kerros on kuiva koko alalta eikä siinä näy vesi­jälkiä tai litis­ty­mää, villassa ei ole hajua eikä merkkejä eläimistä ja höyryn­sulku on ehjä. Silloin uusi eriste puhal­le­taan suoraan vanhan päälle 500 mm:n kokonais­paksuuteen.

Vil­läh­teellä sijait­se­van oma­koti­talon ylä­pohjan kar­toi­tuk­sessa selvisi, että eristys oli toteu­tettu 30 cm:n kivi­villa­kerroksella. Asiakas toivoi lisää eristettä. Vaihto­ehtoina olivat palamaton lasi­villa ja hen­git­tävä puu­kuitu­eriste, ja molem­milla saa­vu­tet­tiin sama las­ken­nal­li­nen U-arvo. Puu­kuitu­eriste valittiin kosteudensieto-ominaisuuksiensa vuoksi, ja 20 cm:n lisä­kerros puhal­let­tiin alle kahdessa tunnissa.

Vil­läh­teen kohde on hyvä esimerkki siitä, ettei vanha kivi­villa rajaa vaihto­ehtoja. Kerros oli kuiva ja tasainen, joten se jäi pai­kal­leen — materiaali­valinta tehtiin sen mukaan, mitä uudelta ker­rok­selta haluttiin, ei sen mukaan mitä alla oli.

Elmo Metiäinen, myynti ja kokenut asentaja

Kastunut, haiseva tai eläinten pesimä kerros pois­te­taan. Sama koskee tilan­netta, jossa ylä­pohjaan tehdään korjaus, joka vaatii rakenteen näkemistä. Katso, miten poisto­työ etenee: eris­tei­den poisto ylä­pohjasta. Kumpaan ryhmään oma ylä­pohja kuuluu, selviää vasta luukun takaa — ota yhteyttä, niin tullaan katsomaan se.

Usein kysyttyä kivi­villasta

  
 
 
 
  
 
4.9
 
4.9
 
Parhaiksi arvioitu palvelu
 
 
 Trustindexin vahvistama  
 
Parhaiksi arvioitu palvelu
 
 
 4.9 Erinomainen arvosana Viimeiset 12 kuukautta 
 
 Uusia arvosteluja kerätään säännöllisesti Viimeaikaista arvosteluaktiivisuutta havaittu 
 
 Johtava palvelu Google Mapsin arvio- ja arvostelutiedot 
 
 Vastaa asiakkaiden arvosteluihin 100% vastausprosentti 48 tunnin sisällä 
 
 Trustindexin vahvistama Perustuu aitoihin asiakasarvosteluihin Lue lisää 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Jukka Andersson 
 
14 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
Homma toimi hienosti jälleen kerran Suosittelen muillekin 👍🏻
  
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Harri Rautavirta 
 
25 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
Puhallusvilla urakka aumakatto kiinteistössä, vahvaa osaamista myynnistä toteutukseen sovitusti, suosittelen.
  
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Mikko Frilander 
 
40 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
Eristysurakka käyttöullakolla: Ei voi muuta kuin kehua. Vastattiin nopeasti tarjouspyyntöön, ja homma tehtiin heti seuraavalla viikolla. Asentajat olivat todellisia ammattilaisia ja urakka johon sisältyi tuuliohjainten korjaus ja savupiipun eristys korjaus, eteni nopeasti ja jälki oli erinomaista. Asentajat olivat myös todella mukavia ja kertoivat selvästi kaikki työvaiheet
  
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Lotten Wendelin 
 
60 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
Erittäin asiantunteva, osaava ja kohtelias henkilökunta. Kiitos hyvistä neuvoista jotka auttoivat tässä meille haastavassa projektissa. Sekä vanhan villan imu että uuden puhallus sujui mutkitta. Voin lämpimästi suositella Ekoeriste Oy'tä.
  
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Kari Linsamo 
 
83 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
+1
Ekoeristeen Hunton puhallusvillaeristeen asennus sujui juuri niinkuin pitikin. Asentajat ripeitä ammattilaisia ja työn lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen. Tarjous kilpailukykyinen ja sovittu aikataulu piti paikkansa, heitä kelpaa suositella.
  
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Janne Vataja 
 
107 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
  
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Heidi Bentaieb 
 
109 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
Reipasta ja ammattimaista otetta. Työt hoituivat tarjouksesta omien jälkien siivoamiseen hienosti. Viesteihin vastattiin viiveettä ja hommat hoidettiin ammattimaisesti.
  
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Seppo Oksanen 
 
118 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
Homma hoitui sovitusti. Asialliset ja ystävälliset asentajat.
Erikoshomma jonka tämä yritys osaa.
Yrityksellä oma kalusto ja omat työntekijät ja siksi valituksi tuli Ekoeriste Oy.
  
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Sonja Kivinen 
 
122 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
  
 
 
 
 
 
 Lähetetty Google -sivustolla  
 
  
 
 
 Janne Virtanen 
 
134 days ago
 
 
 Trustindex vahvistaa, että arvostelun alkuperäinen lähde on Google. 
Sovitut hommat sujuneet aina erinomaisesti, työn jälki on erinomaista. Moni muu olisi suihkutellut vaan eristeet yläkertaan ja kuitannut homman tehdyksi, mutta tämä porukka piti huolta että eriste vietiin perille käsin myös hankalampiin paikkoihin.
  
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Lue lisää

Muut kolme villa­lajia omilla sivuil­laan:

• Sellu­villa eristeenä
• Puu­kuitu­eriste eristeenä
• Hunton Nativo eriste­levy

Eristys­kyky ja kosteus­tekniikka tarkemmin: Eris­tei­den lämmön­johtavuus · Höyryn­sulku­muovi · Hyg­ros­koop­pi­nen eriste ja hen­git­tävä rakenne.