Mikä on lämmönjohtavuus?
Eristeen lämmönjohtavuus (λ-arvo, yksikkö W/mK) kertoo sen kuinka hyvin materiaali johtaa lämpöä. Mitä pienempi on lämmönjohtavuusluku sitä vähemmän se päästää lämpöä lävitseen. Esimerkiksi jos kaksi rakennetta ovat samanpaksuiset ja toinen lämmönjohtavuus on matalampi, niin silloin sen u-arvo on parempi. Lue lisää kätevästä U-arvolaskuristamme.
Seuraavassa taulukossa on esitelty eri Suomessa käytettävien eristeiden λ-arvo, tyypillinen paksuus, käyttökohteet ja eristyispiirteet.
Vertailutaulukko eristeiden λ-arvoista
| Eriste | Valmistaja | λ-arvo (W/mK) | Tyypillinen paksuus (mm) | Käyttökohteet | Erityispiirteet |
|---|---|---|---|---|---|
| Mineraalivilla (lasivilla) | Knauf, Isover | 0,034–0,037 | 100–400 | Yläpohjat, seinät | Kevyt, paloturvallinen |
| Kivivilla | Rockwool | 0,035–0,037 | 100–300 | Seinät, katot | Parempi palonsuoja |
| Selluvilla | Termex | 0,038–0,040 | 200–500 | Rossipohjat, yläpohjat, seinät | Ekologinen, hengittävä |
| Puukuitueriste | Hunton | 0,038–0,039 | 200–500 | Rossipohjat, yläpohjat, seinät, katot | Hengittävä, luonnollinen |
| Purueriste | Ehta | 0,045–0,050 | 400–700 | Perinteiset mökit, vanhat rakennukset | Luonnollinen, hengittävä |
| EPS eristeet (styrox) | Styrox | 0,036–0,040 | 100–300 | Perustukset, lattiat | Edullinen, heikompi kosteudenkesto |
| XPS eristeet | Finnfoam Oy | 0,030–0,034 | 50–200 | Routa, alapohjat | Kestää kosteutta, hyvä painonkesto |
| PIR eristeet | Kingspan, SPU | 0,022–0,026 | 50–150 | Katot, seinät | Erittäin tehokas, ohuet rakenteet |
| PUR | Polyuretaani | 0,025–0,028 | 50–150 | Erikoiskohteet | Hyvin tehokas, paloturvallisuus huomioitava |
| Lecasora (kevytsora) | Leca | 0,10–0,16 | 200–500 | Alapohjat, täytöt | Kestävä, kapillaarikatko, ei homehdu |
Mitä taulukko kertoo?
Eristeiden vertailutaulukkoa katsoessa voi helposti ajatella että paras eriste omaan käyttöön löytyy pienimmän λ-arvon perusteella. Se on hyvä indikaattori, mutta todellisuudessa eristeen valinta ei ole näin suoraviivaista, vaan siinä täytyy ottaa huomioon seuraavat kolme asiaa.
- Paksuus → Mitä paksumpi eristekerros asennetaan, sitä parempi lopullinen U-arvo rakenteelle saadaan. Esimerkiksi 200 mm villaa voi eristää yhtä hyvin kuin 120 mm PIR-levyä.
- Käyttökohde → Eri rakenteet vaativat erilaisia eristeitä. Yläpohjaan sopii usein puhallusvilla, kun taas perustuksissa ja alapohjissa tarvitaan kosteutta kestäviä materiaaleja, kuten XPS tai lecasora.
- Muut ominaisuudet → Lämmöneristyskyky ei ole ainoa valintaperuste. Joissain kohteissa tärkeämpää on hengittävyys (esim. mökit, hirsirakennukset), toisissa taas paloturvallisuus, kosteudenkesto tai se, että rakenne pysyy täysin yhtenäisenä ilman ilmavuotoja.
? Toisin sanoen taulukko toimii hyvänä lähtökohtana, mutta oikea eriste löytyy vasta, kun huomioidaan myös rakenne, käyttötarkoitus ja muut materiaalin ominaisuudet.
Miten eriste valitaan eri rakenteisiin?
Eristeen valinta riippuu aina siitä, mihin kohtaan taloa tai mökkiä sitä ollaan asentamassa. Sama materiaali ei ole paras joka paikkaan, vaan eri rakenteilla on omat vaatimuksensa.
Seinät – puurunko, hirsitalo ja mökit
Seiniin käytetään usein villoja, puukuitueristettä tai selluvillaa. Nämä eristeet täyttävät rakenteen hyvin ja ovat hengittäviä, mikä on tärkeää etenkin mökeissä ja hirsitaloissa. Jos taas halutaan lisäeristää ohutta seinää, esimerkiksi vanhaa mökkiä, PIR-levy on hyvä vaihtoehto – se eristää tehokkaasti pienemmällä paksuudella. Ekoeriste eristää hirsiseinät selluvillan ruiskuasennuksella.
Yläpohjat
Yläpohja on talon lämpöhukan kannalta kriittinen paikka, ja siksi sinne sopivat erityisen hyvin puhallusvillat. Selluvilla, puukuitueriste ja lasivilla ovat suosittuja vaihtoehtoja, sillä ne saadaan puhallettua täysin yhtenäiseksi kerrokseksi ilman rakoja. Lopputuloksena on saumaton eristys, joka toimii hyvin. Ekoeriste asentaa yläpohjan lisäeristyksen puhallusvillana.
Rossipohjat ja alapohjat
Maan päällä olevat alapohjat eli rossipohjat kaipaavat eristettä, joka toimii myös kosteuden kanssa. Puukuitueriste ja selluvilla toimivat hengittävissä rakenteissa, mutta jos kosteutta on enemmän, kannattaa valita EPS tai XPS. Näissä XPS on tiiviimpi ja kestävämpi vaihtoehto, jota käytetään paljon juuri alapohjissa.
Perustukset ja maanvastaiset rakenteet
Kun mennään maata vasten, eristeen pitää kestää sekä painetta että kosteutta. Tällöin vaihtoehtoina ovat XPS (esim. Finnfoam) ja lecasora – ja niitä käytetään usein myös yhdessä. Lecasora toimii täyttömateriaalina ja kapillaarikatkona, joka estää kosteuden nousun rakenteisiin, kun taas XPS-levy tuo tehokkaan lämmöneristyksen ja pitää rakenteen lämpimänä. Yhdistelmänä ne muodostavat kestävän ja pitkäikäisen ratkaisun. Ekoeriste puhaltaa maanvastaisiin rakenteisiin myös sepeliä ja Foamit-vaahtolasia.
Erikoiskohteet
Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa tarvitaan erityisen ohut mutta silti tehokas eriste. Tällöin katse kääntyy PIR- ja PUR-eristeisiin. Niitä käytetään esimerkiksi mökkien lisäeristyksissä, kun seinää ei haluta paksuntaa liikaa, tai katon korotuksissa, joissa tilaa on rajallisesti.
Lämmöneristeet tehokkuusjärjestyksessä
On hyvä muistaa heti alkuun, että pelkkä λ-arvo ei kerro koko totuutta eristeen toimivuudesta. Jokainen materiaali toimii eri tavalla ja sitä käytetään eri paksuisina kerroksina. Esimerkiksi PIR voi eristää tehokkaasti jo 100 mm paksuudella, kun taas selluvillaa tarvitaan huomattavasti enemmän, jotta saavutetaan sama U-arvo. Tämä lista näyttää siis ainoastaan materiaalien lämmönjohtavuuden tehokkuusjärjestyksen – ei valmiin rakenteen eristyskykyä.
? Tässä lämmöneristeet järjestettynä λ-arvon perusteella (paras → heikoin):
- PIR (Kingspan, SPU) λ ≈ 0,022–0,026
- PUR (polyuretaani) λ ≈ 0,025–0,028
- XPS (Finnfoam Oy) λ ≈ 0,030–0,034
- Mineraalivilla (lasivilla, esim. Knauf, Isover) λ ≈ 0,034–0,037
- Kivivilla (Rockwool) λ ≈ 0,035–0,037
- EPS (Styrox) λ ≈ 0,036–0,040
- Selluvilla (Termex) λ ≈ 0,038–0,040
- Puukuitueriste (Hunton) λ ≈ 0,038–0,039
- Purueriste (Ehta) λ ≈ 0,045–0,050
- Lecasora (Leca) λ ≈ 0,10–0,16
Lämmönjohtavuudesta U-arvoon – mitä rakennusmääräykset edellyttävät?
Kun puhutaan eristeistä, esille nousee kaksi tärkeää käsitettä: λ-arvo ja U-arvo. Ne kuulostavat helposti teknisiltä, mutta kun ne puretaan auki, kyse on aika yksinkertaisista asioista.
- λ-arvo (W/mK) kertoo eristemateriaalin lämmönjohtavuuden. Mitä pienempi luku, sitä huonommin materiaali johtaa lämpöä – ja sitä parempi eriste se siis on. Tämä on puhtaasti materiaalin ominaisuus.
- U-arvo (W/m²K) taas kertoo, kuinka paljon lämpöä kulkee koko rakenteen läpi. Se lasketaan ottamalla huomioon eristeen paksuus ja muut rakenteen kerrokset, kuten puu, ilma- tai höyrynsulkukerros. Käytännössä U-arvo kertoo, kuinka hyvin valmis seinä, katto tai lattia eristää lämpöä.
Rakennusmääräyksissä on annettu ohjearvot eri rakenteille. Suomessa esimerkiksi ulkoseinien, yläpohjien ja alapohjien U-arvoille on määritetty rajat, joiden alle pitäisi päästä. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka jokin eristemateriaali olisi taulukon perusteella hyvin tehokas, vasta oikea paksuus ja rakenneratkaisu ratkaisevat, täyttääkö se määräykset.
Toni Salstolan mukaan on tärkeää että ei pelkästään vertaile λ-arvoa – on aina mietittävä myös rakennusmääräysten edellyttämää U-arvoa.
Rakennusmääräysten U-arvovaatimukset (2025)
Lämmin tila (asuinrakennukset, ympärivuotinen käyttö)
- Yläpohja: U-arvo ≤ 0.09 W/m²K
- Ulkoseinä: U-arvo ≤ 0.17 W/m²K
- Alapohja (ulkoilmaan rajoittuva): U-arvo ≤ 0.09 W/m²K
- Alapohja (maata vasten): U-arvo ≤ 0.16 W/m²K
Puolilämmin tila (esim. varastot, autotallit, kesäkäytössä olevat mökit)
- Yläpohja: U-arvo ≤ 0.14 W/m²K
- Ulkoseinä: U-arvo ≤ 0.26 W/m²K
- Alapohja (ulkoilmaan rajoittuva): U-arvo ≤ 0.14 W/m²K
- Alapohja (maata vasten): U-arvo ≤ 0.24 W/m²K
Käytännön esimerkkejä lämmönjohtavuuden käytöstä eristepaksuuden laskemiseen
Katsotaan nyt seuraavaksi käytännön esimerkkejä eri rakenteista ja miten niissä päästään määräysten edellyttämiin U-arvoihin.
Yläpohja – puhallusvillalla
Rakennusmääräysten vaatimus: U-arvo ≤ 0.09 W/m²K
- 200 mm puhallusvillaa (selluvilla, λ ≈ 0.038) → U ≈ 0.19 W/m²K → ei riitä
- 400 mm puhallusvillaa → U ≈ 0.095 W/m²K → juuri ja juuri määräysten tasolla
- 500 mm puhallusvillaa → U ≈ 0.075 W/m²K → turvallisesti alle rajan
? Yläpohjassa on usein tilaa lisätä paksuutta, joten villaa laitetaan käytännössä 400–500 mm. Laske oma eristemääräsi puhallusvillalaskurilla.
Ulkoseinä – puurunko, puhallusvilla
Rakennusmääräysten vaatimus: U-arvo ≤ 0.17 W/m²K
- 150 mm puhallusvillaa (λ ≈ 0.038) → U ≈ 0.25 W/m²K → ei riitä
- 250 mm puhallusvillaa → U ≈ 0.15 W/m²K → määräykset täyttyvät
? Seinissä tarvitaan siis paksumpaa runkoa
Alapohja – rossipohja, puhallusvilla
Rakennusmääräysten vaatimus: U-arvo ≤ 0.09 W/m²K
- 250 mm puhallusvillaa (λ ≈ 0.038) → U ≈ 0.15 W/m²K → ei riitä
- 400 mm puhallusvillaa → U ≈ 0.095 W/m²K → juuri määräysten tasolla
- 450 mm puhallusvillaa → U ≈ 0.085 W/m²K → hyvä taso
? Rossipohjassa kannattaa eristettä laittaa reilusti, koska kylmä ilma kiertää alapohjan alla.
Maanvarainen alapohja – lecasora ja XPS
Rakennusmääräysten vaatimus: U-arvo ≤ 0.16 W/m²K
- 300 mm lecasoraa (λ ≈ 0.10) → U ≈ 0.33 W/m²K → ei riitä yksinään
- 300 mm lecasoraa + 100 mm XPS (λ ≈ 0.030) → U ≈ 0.13 W/m²K → määräykset täyttyvät
- 300 mm lecasoraa + 150 mm XPS → U ≈ 0.10 W/m²K → erinomainen ratkaisu
? Käytännössä lecasoraa ja XPS:ää käytetään yhdessä: lecasora hoitaa kapillaarikatkon ja kantavuuden, XPS tuo tarvittavan lämmöneristävyyden. Ekoeriste tekee alapohjan kapillaarikatkon puhaltamalla.
Ota yhteyttä kaikkiin eristämiseen liittyviin asioihin
Meillä Ekoeristeellä on yli 30 vuoden kokemus eristeratkaisuista – yläpohjista, välipohjista, kotelorakenteista, hirsitaloista, rossipohjista ja lecasora-asennuksista. Osaamme valita oikean materiaalin ja toteuttaa työn laadukkaasti alusta loppuun.
? Ota yhteyttä ja pyydä maksuton arvio kotisi energiatehokkuudesta. Katso myös mitä puhallusvilla maksaa asennettuna.
