Ekoeriste asentaa lasivillaa puhallettavana eristeenä ja poistaa vanhaa lasivillaa yläpohjista imuautolla. Tämä sivu ei myy sinulle lasivillaa: se kertoo mitä lasivilla on, mitä sen tekniset arvot tarkoittavat rakenteessa, mihin se sopii ja miten se eroaa kolmesta muusta villalajista. Lopussa vastaamme kysymykseen, joka koskee useimpia lukijoita: mitä yläpohjan vanhalle lasivillalle kannattaa tehdä.
Mitä on lasivilla
Lasivilla on kierrätyslasista valmistettu mineraalivilla, jossa sula lasi kuidutetaan hienoiksi kuiduiksi. Kuitujen väliin jäävä paikallaan pysyvä ilma tekee siitä lämmöneristeen. Lasivilla on epäorgaaninen materiaali: se ei lahoa, ei ruostu eikä pala. Rakennuksissa sitä käytetään lämmön-, ääni- ja paloeristeenä.
Lasivilla on mineraalivillaa, mutta kaikki mineraalivilla ei ole lasivillaa. Mineraalivilla on yläkäsite, joka kattaa lasivillan lisäksi kivi- eli vuorivillan — molemmat valmistetaan sulattamalla ja kuiduttamalla, mutta eri raaka-aineesta. Tästä syystä lasivillaeristys ja kivivillaeristys käyttäytyvät rakenteessa hyvin samalla tavalla, vaikka niitä myydään eri nimillä. Lasivilla on yksi neljästä villalajista, joita suomalaisissa rakennuksissa käytetään; muut kolme ovat kivivilla, selluvilla ja puukuitueriste. Kaikki neljä kuuluvat lisäeristys-materiaaleihin, ja vertaamme niitä keskenään tällä sivulla alempana.
Lasivillan ominaisuudet
Lasivillan tekniset arvot vaihtelevat tuotteittain, joten esitämme ne yhden todellisen tuotteen luvuilla: tässä esimerkkinä Knauf Supafil -puhallusvillan ominaisuudet. Taulukossa ovat mitattavat, standardin mukaan ilmoitetut suoritustasot — laadulliset ominaisuudet käsitellään taulukon alla kysymys kerrallaan.
| Ominaisuus | Arvo |
|---|---|
| Materiaali | mineraalivilla (MW), kierrätyslasi — ei lisättyjä palonestoaineita |
| Tuotestandardi | EN 14064-1 |
| Lämmönjohtavuus λD | 0,045 W/mK asennustiheydellä 12 kg/m³ · käytännön asennuksessa ~14 kg/m³ → 0,042 W/mK |
| Paloluokka | A1 |
| Painuminen | S1 (alle 1 %) |
| Vedenimeytyminen | WS |
| Vesihöyryn diffuusiovastus µ | 1 |
| Ominaislämpökapasiteetti | 1 030 J/kgK |
| Asennustiheys | 12–14 kg/m³ |
Lähde: Knauf Insulation, tuotestandardi EN 14064-1 (paikalla puhallettava mineraalivilla). Tunnuskoodi MW – EN 14064-1 – S1 – WS – MU1 ilmoittaa painumis-, vedenimeytymis- ja diffuusioluokat kerralla.
Taulukko kertoo luvut. Seuraavat seitsemän kysymystä kertovat mitä ne tarkoittavat yläpohjassa, ja niihin vastaavat Ekoeristeen omat tekijät: Toni Salstola (toimitusjohtaja vuodesta 2007), Sami Salstola (asennustyöt ja asentajien koulutus vuodesta 2009) ja Elmo Metiäinen (myynti ja kokenut asentaja vuodesta 2011).
Onko lasivilla palamatonta?
Lasivilla on palamaton rakennusmateriaali: se ei syty, ei ylläpidä paloa eikä muodosta palotilanteessa merkittävää savua. Rakennustuotteiden paloluokitus tehdään standardin EN 13501-1 mukaan, ja luokat kulkevat A1:stä F:ään. A1 on paras luokka ja tarkoittaa materiaalia, joka ei osallistu paloon lainkaan. Palo-osastoituun rakenteeseen asennetaan palovilla eli paloeristelevy.
Kysyn kohdekäynnillä aina, onko suunnitelmiin kirjattu vaatimus eristeen paloluokasta. Kerrostaloissa, halleissa ja liikerakennuksissa se on kirjattu usein, omakotitalossa harvoin. Kun vaatimus on, valinta rajautuu käytännössä kahteen: lasivillaan tai kivivillaan. Ne ovat meille se palamaton vaihtoehto, jonka voi tarjota ilman varauksia. Ekoeriste eristää myös hallit — katso hallin eristäminen.
Palamattomuus sekoitetaan usein palonkestoon. Asiakas kysyy kestääkö yläpohja tulipalon — eriste ei ole se osa joka sen ratkaisee, vaan rakenteen palo-osastointi. Sanon sen aina suoraan, ettei kukaan osta väärää turvallisuudentunnetta.
Toni Salstola, toimitusjohtaja
Kestääkö lasivilla kosteutta?
Lasivilla ei vaurioidu kosteudesta itsestään. Materiaali on epäorgaanista eikä se lahoa, turpoa tai menetä muotoaan kastuessaan. Se ei kuitenkaan tasaa rakenteen kosteutta: vesi jää kuitujen väliin ilman tilalle, jolloin eristyskyky heikkenee juuri niin kauan kuin kosteus on siellä.
Kastuneen lasivillan tunnistaa yläpohjassa siitä, että kerros on litistynyt ja tummunut ja tuntuu käteen raskaalta. Se ei kuivu itsestään, koska yläpohja on kylmä tila eikä ilma vaihdu villakerroksen sisällä — olen käynyt kohteissa, joissa vuoto on korjattu vuosia sitten ja villa on yhä märkä. Kastunut kerros poistetaan, ei kuivateta paikallaan.
Märkä kohta on harvoin koko yläpohja. Se on yleensä hormin juuressa, kattoluukun reunalla tai läpiviennin kohdalla, ja rajautuu selvästi. Käyn kerroksen läpi kohta kohdalta ennen kuin sanon paljonko poistetaan — arvio ovelta menee aina pieleen.
Elmo Metiäinen, myynti ja kokenut asentaja
Homehtuuko lasivilla?
Lasivilla ei ole homeen kasvualusta. Homesieni tarvitsee orgaanista ravintoa, jota epäorgaanisessa lasikuidussa ei ole. Homekasvustoa voi silti esiintyä lasivillassa — se kasvaa siinä, mitä villan sekaan on vuosikymmenten aikana kertynyt.
Yläpohjan villaan kertyy pölyä, siitepölyä, hyönteisiä, rakennusjätettä ja eläinten jätöksiä. Kun kosteutta on tarpeeksi, home kasvaa tässä kerroksessa eikä itse villassa. Käytännön ero on pieni: jos yläpohjassa haisee ja pinta on tummunut, kerros lähtee pois riippumatta siitä, kumpi teknisesti homehtui.
Asiakkaat hämmästyvät mitä yläpohjan kerroksesta löytyy, kun se avataan: lastuvillaa, sanomalehteä, kuolleita ampiaispesiä, joskus vanha työkalu. Kun opetan uusia asentajia, käsky on sama joka kohteessa — katso mitä villan seassa on, älä pelkkää villaa.
Sami Salstola, asennustyöt ja asentajien koulutus
Haiseeko lasivilla?
Lasivilla on hajuton eriste. Siinä ei ole orgaanista ainesta, joka voisi maatua, eikä puhallettu lasivilla tuo yläpohjaan omaa hajua. Jos yläpohjasta tulee haju asuintiloihin, syy on käytännössä aina jokin muu kuin eriste.
Kolme yleisintä syytä ovat eläimet ja niiden jätökset, pitkään jatkunut kosteus ja hyvin vanhojen villojen sideaineet. Haju ei myöskään kulkeudu yläpohjasta alas ilman reittiä: kun se tuntuu sisällä, rakenteessa on ilmavuoto — ja se kannattaa etsiä samalla kun eriste uusitaan. Ekoeriste tekee ilmanvuotojen tiivistyksen yläpohjassa eristystyön yhteydessä.
Puhelu alkaa lähes aina samalla lauseella: yläpohjasta tulee joku haju. Kysyn ensimmäisenä milloin se tuntuu — pakkasella, sateella vai lämmityskaudella. Ajankohta rajaa syytä enemmän kuin hajun kuvailu, ja säästää yhden turhan kohdekäynnin.
Toni Salstola, toimitusjohtaja
Onko lasivilla hengittävä?
Lasivilla päästää vesihöyryn lävitseen lähes yhtä vapaasti kuin ilma, mutta se ei sido kosteutta itseensä. Rakennusalalla hengittävällä tarkoitetaan yleensä juuri kosteuden sitomista ja luovuttamista eli hygroskooppisuutta, ja siinä merkityksessä lasivilla ei ole hengittävä. Se läpäisee, muttei tasaa. Lue tarkemmin, mitä hygroskooppinen eriste ja hengittävä rakenne tarkoittavat.
Tästä seuraa yksi rakenteellinen sääntö. Mineraalivillan kanssa käytetään aina tiivistä höyrynsulkua eristeen lämpimällä puolella, jotta sisäilman kosteus ei pääse tiivistymään kylmään eristekerrokseen. Hengittävissä puupohjaisissa rakenteissa vastaava kerros on ilmansulku, joka toimii eri periaatteella. Nämä kaksi eivät ole vaihtoehtoisia toisilleen, vaan ne kuuluvat eri rakenteisiin.
Sana hengittävä tarkoittaa asiakkaalle usein sitä, että talo saa tuulettua itsestään. Kun mitoitan yläpohjaa, kysyn aina onko höyrynsulku puhkottu spottivaloille tai ilmanvaihtoputkille — siitä ongelmat yleensä alkavat, eivät eristeestä.
Elmo Metiäinen, myynti ja kokenut asentaja
Onko lasivilla vaarallista?
Rakenteeseen asennettuna lasivilla ei aiheuta asukkaalle vaaraa. Käsittelyssä siitä irtoaa kuitupölyä, joka ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä mekaanisesti — kutina johtuu kuitujen fyysisestä ärsytyksestä, ei kemiallisesta reaktiosta. Suojaimet ovat siksi pakolliset koko työn ajan. Lasivilla ei sisällä asbestia, eikä se ole asbestin kaltainen materiaali.
Suojaimiksi riittävät pitkähihainen vaate, hanskat, suojalasit ja hengityksensuojain. Kutinaan auttaa parhaiten kylmä suihku työn jälkeen: kylmä vesi sulkee ihohuokoset ja huuhtoo kuidut pois, kun taas lämmin vesi ja hankaaminen painavat niitä syvemmälle. Työvaatteet pestään erikseen muusta pyykistä.
Sanomme tämän maltillisesti tarkoituksella: teemme eristeiden poistoa työksemme, joten lasivillan haittojen liioittelu olisi meiltä oman edun tavoittelua. Terveysvaikutuksissa oikea lähde on tuotteen käyttöturvallisuustiedote, ei urakoitsijan sivu.
Suojain ei petä siitä mihin se on puettu, vaan raoista. Opetan uusille asentajille että hihansuut teipataan ja huppu vedetään päähän ennen kuin letku avataan — työn jälkeen sitä ei enää korjata millään.
Sami Salstola, asennustyöt ja asentajien koulutus
Miten lasivilla kierrätetään?
Lasivilla ei kuulu lasinkeräykseen. Eristevillat ovat rakennusjätettä, ja mineraalivillat eli lasivilla ja kivivilla lajitellaan jäteasemalla omaan keräykseensä tai loppujätteeseen paikallisen jätehuollon ohjeen mukaan. Lasivilla ei ole ongelmajätettä eikä vaarallista jätettä, mutta se on tilavaa: pieni määrä täyttää kärryn nopeasti.
Kun imuroimme vanhan lasivillan yläpohjasta, se menee letkua pitkin suoraan imuauton säiliöön ja säiliöstä jäteasemalle. Asiakkaan ei tarvitse käsitellä villaa lainkaan eikä pihaan jää säkkejä. Jäteaseman jätemaksut tulevat urakan päälle, koska ne määräytyvät punnitun määrän mukaan.
Jäteasemien ohjeet eivät ole samat joka kunnassa: toisessa eristevillalla on oma lava, toisessa se menee loppujätteeseen. Tarkistan sen ennen kuin auto lähtee, koska väärälle asemalle ajettu kuorma on aina kalliimpi kuin oikea reissu.
Toni Salstola, toimitusjohtaja
Miten lasivillaa valmistetaan
Lasivilla valmistetaan sulattamalla kierrätyslasi ja kvartsihiekka noin 1 400 asteessa ja kehräämällä sula massa hienoiksi kuiduiksi. Kuidut jäähdytetään ja sidotaan toisiinsa ohuella sideainekerroksella, minkä jälkeen niistä muotoillaan joko puristettuja levyjä ja mattoja tai puhallettavaa irtovillaa. Sama sula on siis kaikkien tuotemuotojen lähtökohta.
Suomessa lasivillaa valmistaa Saint-Gobain Isover, jonka tehdas on Hyvinkäällä. Euroopan mittakaavassa iso valmistaja on Knauf Insulation, jonka puhallettavaa lasivillaa Ekoeriste asentaa. Valmistajien tuotteet eroavat toisistaan lähinnä sideaineen, tiheyden ja tuotemuodon osalta — kuidutusperiaate on sama kaikilla.
Lasivilla rakennuksen eristeenä
Lasivillaa käytetään rakennuksen kaikissa lämmöneristetyissä rakenteissa: yläpohjissa, välipohjissa, ulko- ja väliseinissä sekä ontelo- ja kotelorakenteissa. Muoto vaihtuu rakenteen mukaan — puhallettava irtovilla avoimiin ja suljettuihin tiloihin, eristelevy ja -matto runkoväleihin ja kapea lasivillakaista hirsirakenteiden tiivistykseen.
Yläpohja ja välipohja
Yläpohja on lasivillan yleisin kohde. Vaakasuoraan yläpohjaan eriste puhalletaan avoimeen tilaan, jolloin kerros peittää koko alan saumattomasti eikä ristikoiden väliin jää kylmäsiltoja. Välipohjassa lasivilla toimii samalla ääneneristeenä kerrosten välillä. Molemmissa mitoituksen ratkaisee painumattomuus: eristekerroksen on pysyttävä siinä paksuudessa, johon se on tilattu, koko rakennuksen eliniän. Ekoeriste tekee yläpohjan lisäeristyksen puhallettavalla lasivillalla.
Seinä- ja ontelorakenteet
Suljetuissa ontelo- ja kotelorakenteissa lasivilla puhalletaan rakenteen sisään ilman- tai höyrynsulun läpi tehtävistä rei’istä. Eriste puristuu onteloon suurempaan tiheyteen kuin avoimessa yläpohjassa, jolloin menekki kasvaa mutta eristyskyky paranee. Ulkoseinissä ja vinoissa yläpohjaonteloissa tämä on lasivillan vahvin käyttöalue, koska juoksevana materiaalina se täyttää kapeatkin välit ilman saumoja. Ekoeriste tekee ontelopuhalluksen eli kotelopuhalluksen valmiisiin rakenteisiin.
Levyvilla vai puhallettava lasivilla?
Levyvilla leikataan määrämittaan ja asennetaan käsin runkoväliin. Se on oikea valinta pystysuorille pinnoille ja sinne, missä puhallettu eriste ei pysy paikallaan. Puhallettava lasivilla taas asennetaan koneellisesti letkun kautta, jolloin kerroksesta tulee saumaton ja se ulottuu myös sinne, minne käsi ei yllä.
Ekoeriste asentaa lasivillan puhallettavassa muodossa. Puhallettavana lasivillana käytämme Knauf Supafil -tuotetta, jonka menekki-, hinta- ja asennustiedot löydät sen omalta sivulta: Knauf Supafil puhalluslasivilla.
Lasivilla vai kivivilla, selluvilla vai puukuitueriste?
Neljä villalajia jakautuu kahteen ryhmään. Mineraalivillat eli lasivilla ja kivivilla ovat palamattomia A1-luokan eristeitä, jotka eivät sido kosteutta. Puupohjaiset eli selluvilla ja puukuitueriste ovat hengittäviä ja hygroskooppisia mutta paloluokaltaan heikompia. Valinta ratkeaa käytännössä sillä, kumpi ominaisuus on kohteessa tärkeämpi.
Taulukossa lasivilla on verrokki ⭐ — sen arvot on lihavoitu, ja kolmea muuta villalajia luetaan sitä vasten.
| Ominaisuus | Lasivilla ⭐ | Kivivilla | Selluvilla | Puukuitueriste |
|---|---|---|---|---|
| Tärkein ominaisuus | palamaton | palamaton | hengittävä | hengittävä |
| Raaka-aine | kierrätyslasi ja kvartsihiekka | luonnonkivi sulatettuna | kierrätetty sanomalehtipaperi, palonestoaineina boorihappo ja magnesiumsulfaatti | kuusipuun hake, palonestoaineena ammoniumsulfaatti |
| Lämmönjohtavuus λ | 0,042 W/mK | 0,041 W/mK | 0,038 W/mK | 0,038 W/mK |
| Paloluokka | A1 | A1 | B-s2,d0 | E-s2,d0 |
| Kosteuskäyttäytyminen | ei sido kosteutta, läpäisee vesihöyryn (µ 1) — vaatii höyrynsulun | ei sido kosteutta, kosteutta hylkivä (µ 1) — vaatii höyrynsulun | hygroskooppinen: sitoo ja luovuttaa kosteutta | hygroskooppinen: sitoo ja luovuttaa kosteutta |
| Ominaislämpökapasiteetti | 840 J/kgK | 840 J/kgK | 1 800 J/kgK | 2 100 J/kgK |
Ominaislämpökapasiteetit ovat materiaalitason tyypillisiä arvoja, jotta vertailu on samalla perustalla kaikille neljälle. Tuotekohtaiset arvot voivat poiketa: käyttämämme puhalluslasivillan valmistaja ilmoittaa 1 030 J/kgK, kun materiaalitason arvo on 840 J/kgK. Puukuitueristeen 2 100 J/kgK vastaa myös valmistajan omaa ilmoitusta.
Luvut ovat kunkin ryhmän edustavan tuotteen ilmoitettuja arvoja: lasivilla Knauf Supafil, kivivilla Rockwool Granulate Pro Plus, selluvilla Termex, puukuitueriste Hunton puhallusvilla.
Lämmönjohtavuuksien erot ovat pieniä: muutaman tuhannesosan ero ei yksinään ratkaise mitään, koska lopullisen eristyskyvyn määrää kerrospaksuus. Todelliset erot ovat paloluokassa ja kosteuskäyttäytymisessä. Lasivillan ja kivivillan välillä ero on pienin — molemmat ovat A1-luokan mineraalivilloja, ja valinta tehdään rakenteen, menekin ja saatavuuden mukaan. Kivivilla on tiheämpää ja painavampaa, lasivilla kevyempää ja juoksevampaa, joten lasivilla on usein parempi kapeissa onteloissa.
Mihin lasivilla on paras eriste Ekoeristeen kokemuksen perusteella?
Lasivilla on parhaimmillaan kolmessa tilanteessa: kun eristeen paloluokka on kirjattu suunnitelmiin, kun eriste puhalletaan kapeaan ontelo- tai kotelorakenteeseen, ja kun yläpohjalta vaaditaan pysyvää kerrospaksuutta ilman myöhempää täydennystä. Kaikki kolme perustuvat taulukon lukuihin, eivät mieltymykseen.
Paloluokka on selvin peruste. Kun suunnitelmissa lukee A1, orgaaninen eriste ei tule kysymykseen, ja lasivilla on kivivillan ohella se vaihtoehto, joka jää jäljelle. Ontelorakenteissa ratkaisee eristyskyky tiiviisti puhallettuna: koteloon puhallettuna Knauf Supafilin lämmönjohtavuus on 0,033 W/mK, kun vapaasti puhallettuna se on 0,042 W/mK. Yläpohjassa taas painuminen on se luku, joka näkyy vasta vuosien päästä — luokka S1 tarkoittaa alle prosentin painumaa, eli tilattu kerros pysyy tilattuna.
Paloluokkavaatimus kertoo samalla sen, kenelle lasivillaa meiltä käytännössä menee: yleensä ammattimaisille rakentajille. Suunnitelmat ovat valmiina siellä, missä rakentaminen on ammattilaisen työtä, ja niissä kohteissa eristeen paloluokka on ratkaistu jo ennen kuin materiaalia tilataan. Omatoimisessa kohteessa lasivilla toimii yhtä lailla, mutta valinnan perusteet kootaan silloin itse — paloluokan lisäksi kannattaa katsoa se rakenne, johon eriste tulee.
Yhtä tärkeää on sanoa, missä emme valitse lasivillaa. Hengittävään puurakenteeseen, jossa kosteuden halutaan liikkuvan, valitsemme puupohjaisen eristeen. Hirsitalon seinissä suosittelemme selluvillan ruiskuasennusta, johon lasivilla ei taivu lainkaan. Emmekä puhalla mineraalivillaa vanhan purueristeen päälle, koska puru siirtää kosteutta eri tavalla kuin mineraalivilla — silloin vanha eriste poistetaan ensin. Villalajien vertailu kohde kerrallaan: Mikä on paras puhallusvilla?.
Neuvonta ja mitoitus kuuluvat meillä samaan pakettiin kuin asennus, ja kohde katsotaan ennen tarjousta. Ekoeristäjät ovat asentaneet puhallusvillaa perheyrityksenä vuodesta 1994.
Vanha lasivilla yläpohjassa
Vanhaa lasivillaa ei tarvitse automaattisesti poistaa. Kuiva ja ehjä lasivillakerros on kelvollinen pohja uudelle eristeelle, ja lisäeristys puhalletaan silloin suoraan vanhan päälle. Poistaminen tulee kyseeseen vain, jos villa on kastunut, likaantunut tai rakenteessa on syy, joka pitää päästä näkemään. Ratkaisu tehdään aina yläpohjassa, ei paperilla.
Vanha lasivilla jää paikalleen ja päälle lisäeristetään, kun:
- Kerros on kuiva koko alalta eikä siinä näy vesijälkiä, tummumaa tai litistymää.
- Villassa ei ole hajua eikä merkkejä eläimistä, ja pinta on siisti.
- Höyrynsulku on ehjä ja rakenne on tuulettunut suunnitellusti.
- Uusi eriste on mineraalivillaa: kuivan lasi- tai kivivillan päälle puhalletaan mineraalivillaa.
Vanha lasivilla poistetaan, kun:
- Villa on kastunut vesivahingon, vuotavan katon tai puutteellisen tuuletuksen takia.
- Yläpohjassa haisee tai villassa on tummunutta, homehtunutta kerrosta.
- Eläimet ovat pesineet eristeessä ja jätökset ovat villan seassa.
- Yläpohjaan tehdään korjaus tai tarkastus, joka vaatii rakenteen näkemistä.
- Kerros on painunut niin, ettei tavoitepaksuutta saada kohtuudella täyteen.
Poistotyön tekee imuauto: villa imetään letkulla suoraan säiliöön, jolloin sitä ei kanneta eikä pölytetä asuintilojen läpi. Katso miten työ etenee ja mitä se sisältää: Eristeiden poisto. Jos et ole varma kumpaan tilanteeseen yläpohjasi kuuluu, katsotaan se yhdessä — ota yhteyttä, niin käymme kohteen läpi ennen kuin mitään tilataan.
Usein kysyttyä lasivillasta
Kokemuksia lasivillan asennuksesta
Lue lisää
Muut kolme villalajia omilla sivuillaan:
Materiaalien eristyskyky rinnakkain ja rakennekohtaiset arvot: Eristeiden lämmönjohtavuus · Höyrynsulkumuovi.
