Puhallusvillan asennus rivitaloon - energiansäästöä lisäeristyksellä

1950-luvulla rakennetuissa taloissa käytettiin eristeenä sitä mitä oli saatavilla. Yleensä se oli joko sahan- tai kutterinpurua. Seinien purueristeen paksuus oli tyypilisesti 100 mm ja yläpohjassa purua oli on 250-300 mm.

"Matalien kattorakenteiden osalta suosittelemme poistamaan purun suurtehoimuroinnilla ennen uuden puhallusvillan asennusta. Näin saat tehokkaan eristeen koko yläpohjan alalle"

• Yläpohjan U-arvo: Noin 0,60 W/m²K

• Eriste: Sahanpuru

• Eristepaksuudet: Purueriste yläpohjassa 250-300 mm ja seinät 50-100 mm

• Toimenpiteet: Lämmöneristys usein riittämätön nykyisiin standardeihin verrattuna. Lisäeristys on tarpeellista. 

Tilaa maksuton energiansäästölaskelmaa.

Myös 1960-luvulla rakennetuissa talossa saattaa yläpohjan eristeenä olla sahanpurua. Vähitellen uudet eristeet kuten lasivilla ja mineraalivilla teki tuloaan. Eristepaksuudet pysyivät vielä ohuina. Yläpohjassa käytettiin 200 mm paksuutta ja ulkoseinissä 50-100 mm paksuutta ja alapohjassa vain 50 mm.

• Yläpohjan U-arvo 60-luvulla: Noin 0,40 W/m²K

• Eriste: Sahanpuru, mineraalivilla, lasivilla

• Eristepaksuudet: Yläpohja 200 mm, seinät 50-100 mm ja alapohja 50 mm

• Toimenpiteet: "60-luvun rakennuksissa lisäeristämisellä on mahdollista säästää paljon rahaa. Ensin kannattaa panostaa yläpohjaan ja jos julkisivuremontti on ajankohtainen, niin siinä vaiheessa kannattaa ulkoseinätkin eristää. Monissa 60-luvun taloissa ei ole myöskään riittävää höyrynsulkua, mikä tulee remontin yhteydessä laittaa kuntoon.

Tilaa ilmainen energiasäästölaskelma

1970-luvun alkupuolella energiatehokkuusmääräykset olivat Suomessa vielä suhteellisen vaatimattomat. Parannusta tapahtui vuoden 1973 energiakriisin jälkeen. Eristeenä käytetiin yleisesti lasivillaa. Kriisin jälkeen yläpohjan eristyksen paksuus kasvoi vuosikymmenen alun 150-200 millimetristä loppupuolen 200-250 millimetriin. Eristepaksuus julkisivuissa oli 100-150 mm, alapohjassa on 50-100 mm.

• Yläpohjan U-arvo 70-luvulla: Noin 0,30 W/m²K

• Eriste: Lasivillalevy

• Eristepaksuus: Eristepaksuus kasvoi hieman; yläpohja 150–200 mm, ulkoseinät 100-150 mm ja alapohja 50-100 mm

• Toimepiteet: "70-luvun taloissa tarvitaan lisäeristystä erityisesti yläpohjassa ja seinissä. Myös ikkunoiden ja ovien vaihtaminen energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin voi olla tarpeen."

Tilaa maksuton energiasäästölaskelma

1980-luvulla rakennusmääräykset alkoivat kiristyä, ja rivitalojen yläpohjissa alettiin käyttää 250-300 mm paksuista eristekerrosta. 80-luvun lopulla puhallusvilla alkoi vähitellen löytää itsensä uutena vaihtoehtona yläpohjien eristämiseen. Myös ulkoseinissä eristekerrosta kasvatettiin jopa 150 mm asti.

• Yläpohjan U-arvo 80-luvulla: Noin 025 - 0,30 W/m²K

• Eriste: Lasivillalevy, puhallusvilla (lasi)

• Eristepaksuus: Eristepaksuus kasvoi hieman: yläpohja 250–300 mm, ulkoseinät 150 mm ja alapohja 100 mm

• Toimepiteet: "Monissa 80-luvulla rakennetussa talossa höyrynsulku ja eristemateriaalit ovat parempi kuin aikaisemmin. Energiansäästöä saa aikaiseksi erityisesti yläpohjan lisäeristämisellä. Ulkoseinissä voi myös olla tarvetta lisäeristykselle riippuen rakennuksen kunnosta ja käytetyistä materiaaleista."

Tilaa maksuton energiasäästölaskelma

1990-luvulla eristepaksuudet alkoivat olla lähempänä nykyisiä standardeja. Yläpohjassa on yleensä 250-350 mm villaa ja julkisivuissa eristeen paksuus on 150-200 mm.

• Yläpohjan U-arvo 90-luvulla: Noin 0,22 W/m²K

• Eriste: Lasivillalevy, puhallusvilla (lasi)

• Eristepaksuus: Eristepaksuus kasvoi hieman: yläpohja 250–350 mm, ulkoseinät 150 - 200 mm ja alapohja 100 mm

• Toimepiteet: "Lisäeristystarve on pienempi, mutta vanhat eristeet ovat saattaneet menettää hieman tehoaan ajan myötä. Yläpohjan energiatehokkuutta voidaan parantaa lisäämällä puhallusvillaa aina 500 mm asti. 

Tilaa maksuton energiasäästölaskelma

2000-luvulla rakennetuissa rivitaloissa eristysratkaisut ovat jo hyvin lähellä nykyisiä standardeja ja niiden energiatehokkuus on hyvä. Rivitalojen yläpohjassa on keskimäärin 300-400 mm puhallusvillaa tai 190-300 mm polyuretaanieristettä. Ulkoseinissä on 150-200 mm eristevillaa tai 100–150 mm polyuretaanieristettä. Rossipohjassa on villaa 300-400 mm tai 210 mm Finnfoamin rossipohjaeriste. Maanvaraisessa lattiassa on polystyreeniä 200 mm.

• Yläpohjan U-arvo 2000-luvulla: Noin 0,15–0,20 W/m²K

• Eriste: Puhallettava selluvilla, puukuitueriste ja lasivilla sekä lasivillalevyt

• Eristepaksuus: Eristepaksuus kasvoi hieman: yläpohja 300–400 mm, ulkoseinät 200 mm ja rossipohja 300-400 mm

• Toimepiteet: "Lisäeristystarve on yleensä vähäinen Etelä-Suomessa, mutta mitä pohjoisemmaksi mennään niin yläpohjan eristepaksuutta kannattaa lisätä energiatehokkuuden optimoimiseksi. Esimerkiksi Lisäeristys u-arvosta 0,15 W/m²K -> 0,09 W/m²K vähentää laskennallisesti vielä noin 10% lämmityskuluja. Myös hiiret, oravat ja mahdolliset huoltotyöt yläpohjissa ovat saattaneet aiheuttaa eristekerroksen painumista ja eristyskyvyn heikkenemistä ja lisäeristys on suositeltavaa. Sopiva hetki lisäeristykselle saattaa olla vesikattoremontin yhteydessä."

Tilaa maksuton energiasäästölaskelma

2010-luvulla rakennetuissa rivitaloissa eristysratkaisut ovat erittäin lähellä nykyisiä vaatimuksia, ja niiden energiatehokkuus on erinomainen. Yläpohjan eristepaksuus on tyypillisesti 500 mm puhallusvillaa tai vaihtoehtoisesti 250–300 mm polyuretaanieristettä. Ulkoseinissä käytetään yleensä 250–300 mm mineraalivillaa tai 170–200 mm polyuretaanieristettä. Maanvaraisessa lattiarakenteessa eristeenä on yleensä 200–250 mm polystyreeniä.

• Yläpohjan U-arvo 2010-luvulla: Noin 0,09–0,14 W/m²K

• Eriste: Puhallettava selluvilla, puukuitueriste ja lasivilla

• Eristepaksuus: Eristepaksuus kasvoi hieman: yläpohja 450–500 mm, ulkoseinät 200 mm ja rossipohja 400 mm

• Toimepiteet: "Lisäeristystarve 2010-luvun rivitaloissa on vähäinen, koska eristysratkaisut täyttävät jo tiukat energiatehokkuusvaatimukset. Kuitenkin erityisen kylmillä alueilla tai vesikattoremontin yhteydessä voi olla järkevää harkita yläpohjan eristepaksuuden kasvattamista vielä parempien lämmöneristysominaisuuksien saavuttamiseksi. Lisäeristys u-arvosta 0,09 W/m²K-> 0,06 W/m²K vähentää laskennallisesti vielä noin 7% lämmityskuluja."

Tilaa maksuton energiasäästölaskelma