Purueristetyn ulkoseinän lisäeristys

Purulla eristetyt talot olivat rakennuksia, jotka rakennettiin rakennuspaikalla ns. pitkästä puutavarasta. Puutavarana käytettiin useimmiten 2×4″ tuumaista (50x100mm) runkopuuta. Runko jäykistettiin vinolaudoituksella, joka sijaitsi yleensä rungon molemmilla puolilla. Rakenteen ilmansulkua ja eristeen paikallaan pystymistä varten rungon molemmissa pinnoissa käytettiin tervapaperia ja/tai rakennuspahvia. Eristeenä rungossa on käytettiin useimmiten sahan- ja kutterinpurun yhdistelmää. Purueristeiset rungot olivat yleisiä 1940-1950 välisenä aikana.

Purulla eristetyn ulkoseinän lisäeristys on järkevintä asentaa seinien ulkopuolelta, näin vanha seinärakenne jää uuden tehokkaamman eristeen lämpimälle puolelle ja toimii varaavana massana pidättämässä lämmön siirtymistä ulkoilmaan. Lisäkoolaus, lisälämmöneristys, tuulensuoja, ilmarako ja ulkoverhous niin purueristetty seinä on lämmin ja hengittävä.

Villaeristetyn ulkoseinän lisäeristys

Mineraalivillaa alettiin käyttämäänä talojen eristeenä 1950 -luvun lopulla. Mineraalivillaa on valmistettu sekä kivipohjaisista materiaaleista (paroc, kivivilla) kuin myös lasipohjaisista materiaaleista ( isover, lasivilla). Yleinen tapa rakentaa ennen 1970 -luvun energiakriisiä oli se että, rakenteissa käytettiin rungon sisä- ja ulkopinnassa ilmansulkuna tervapaperia (bitumivuorauspaperi) eikä varsinaista höyrynsulkukerrosta (höyrynsulkumuovi).

Kun lämmistysenergian hinta alkoi nousta 1970 -luvulla alettiin taloja tiivistämään ja lisäeristämään. Tästä johtuen ilmanvaihto sekä kosteustekniset yksityiskohdat jäivät usein miettimättä loppuun asti. Sisäilmaongelmia alkoi muodostua lisää kun taloista pyrittiin tekemään mahdollisimman tiiviitä, mutta samalla unohdettiin sisäilman tärkeys elinympäristönä.

Yksinkertaistettuna taloon ei johdettu riittävästi ”raikasta” korvausilmaa eikä ”likaista” ilmaa hoidettu rakennuksesta pois riittävän tehokkaasti. Ilma ei siis vaihtunut riittävän tehokkaasti, joten sisäilman kosteus alkoi nousta liian korkeaksi ja huoneilma oli tunkkaista.

Miten vanha villaeristeinen ulkoseinä kannattaa lisäeristää?

Villaeristetyn seinän lisäeristäminen on suositeltava asentaa ulkoseinän sisäpuolelta niin, että vanha eristys poistetaan kokonaan ja tilalle asennetaan uusi paremmin kosteusteknisesti toimiva lämmöneriste.

Eristystyö voidaan toteuttaa esimerkiksi puukuituisilla puhallettavilla eristeillä. Hengittävän eristeen kanssa voit käyttää hengittävää ilmansulkua jolloin, talostasi ei tarvitse tehdä muoviin käärittyä pullotaloa, vaan huoneilman kosteus pääsee vapaasti liikkumaan sisätiloista ulkoilmaan.

Hirsirunkoisten talojen lisäeristäminen

Hirsi on ollut tyypillinen talojen runkomateriaali 1800 -luvulta noin 1950 -luvulle saakka. Runko on voitu verhota ulkoapäin lautaverhouksella ja sisäpuolelta pinkopahvilla tai kuitulevyllä. Hirsi on tänäkin päivänä yleisesti käytetty runkomateriaali.

Hirsirunkoisten talojen lisäeristäminen on järkevintä asentaaa seinien ulkopuolelta, näin vanha hirsirakenne jää uuden tehokkaamman eristeen lämpimälle puolelle ja toimii varaavana massana pidättämässä lämmön siirtymistä ulkoilmaan.

Hirsitaloissa ulkoseinän lisäeristys voidaan huoletta toteuttaa 5-10cm eristekerroksella.

Usein käytettään 2×2″ tuumaa (50x50mm) runkopuuta, jota sitte hieman oikaistaan jotta seinä on pystysuorassa. Tyypillisesti tämä oikaisu kasvataa eristepaksuutta vielä noin 2-4cm. Uuden eristeen päälle asennetaan tuulensuojalevytys pitämään eristys tuulensuojassa. Tämän jälkeen koolaus ilmaraolle ja ulkoverhous niin talosi seinä on lämpimästi lisäeristetty.

Kivirunkoisten talojen lisäeristäminen

Myös kiveä on käytetty talojen runkomateriaalina jo vuosisatojen ajan. Ensimmäiset kivitalot ovat olleet tietysti luonnon kivistä tehtyjä, mutta poltettu tiili on yhtälailla erittäin kauan käytetty materiaali. Kevytbetonia eli tuttavallisemmin siporexia alettiin käyttämään runkojen materiaalina 1930 -luvlla jolloin materiaali kehitettiin. Kevysoraharkkojen (leca harkot) valmistus aloitettiin 1950 -luvun alkupuolella vähän lecasoran kehittämisen jälkeen. Ensimmäiset eristetyt kevytsoraharkot ovat 1970 -luvun puolelta, mutta suuremmassa mittakaavassa niiden valmistus alkoi 1980-luvun alussa.

Eli voidaan yleisesti sanoa että ennen 1980 -luvun alkua rakennetut pientalot on usein rakennettu eristämättömästä kivimateriaalista, jolloin niiden lämmöneristyskyky ei ole kovin hyvällä tasolla ja niiden lisäeristämisellä saavutetaan merkittäviä säästöjä niin energiassa kuin myös rahallisesti. Lisäeristämisellä huokoisten kivimateriaalien kuten kevytsoraharkkojen ääneneristävyyttä saadaan parannettua merkittävästi paremmaksi.

Kivirunkoisten talojen lisäeristämien on suositeltavinta rakenteen ulkopuolelta, jotta vanha seinärakenne jäisi uuden eristysmateriaalin sisäpuolelle varaavaksi massaksi, Kiviseiniä lisäeristettäessä on ongelmana on löytää tähän soveltuvia eristemateriaaleja. Esimerkiksi levymäisiä villoja tai puhallusvilloja emme suosittele asennettavaksi kivirunkoisten talojen ulkoseinään, koska koko ulkoseinän kosteustekninen toiminta voi muuttua vääränlaiseksi.

Milloin ulkoseinän lisäeristys kannattaa tehdä ulkopuolelta?

Ulkopuolinen lisäeristäminen on aina turvallisempi vaihtoehto lisäeristämiselle. Yksi tärkeä mittari lisäeristämisen tehokkuudelle on U-arvo, joka kuvaa rakennusosan lämmönläpäisevyyttä. Mitä pienempi arvo, sitä parempi eristyskyky. Ulkopuolelta eristettäessä vanha rakenne jää lämpimämpään tilaan, joten sen kosteuspitoisuus pienenee ja sen eristyskyky paranee.

Ulkopuolisessa lisäeristämisessä on tärkeätä käyttää hyvin vesihöyryä läpäiseviä eristeitä, jotta vältytään mahdollisilta rakennevaurioilta. Ulkopuolisen lisäeristämisen etu on myös se että se ei haittaa asumista, vaan remonttia voidaan tehdä lähes huomaamatta eivätkä myöskään talon sisätilat pienene.

Selluvillan puhallusasennuksella saadaan seinärakenne eristettyä erittäin nopeasti ja vaivattomasti. Seinän paksuus voi ulkopuolisissa lisäeristyksissä vaihdelle johtuen seinän oikaisu tarpeista ja ruiskuasennettu selluvilla täyttää nämä välit täydellisesti.

Levyvillan asennukseen verrattuna eristystyön toteuttaminen on nopeampaa, asennustarkkuus parempaa, koko tila täyttyy eristeellä eikä asennuksesta synny hukkaa. Eli lopputulos on huomattavasti parempi perinteiseen tapaan verrattuna. Rakenteet saadaan nopeammin säältä suojaan ja lisäksi rakenteen lämmöneristävyys on myös paras mahdollinen, koska eriste asettuu koolausväliin täydellisesti.

Perinteisessä tavassa, jossa levyeristeitä asennetaan koolauksien väleihin, on levyvillan saumakohta aina heikoin lenkki ja siitä aiheutuu rakenteeseen ylimääräinen kylmäsilta. sideaineilla eristetyillä rakenteilla on myös paras lämmöneristyskyky kaikista markkinoilla olevista villaeristeistä.

Milloin seinän eristys sisältäpäin kannattaa tehdä?

Kun seinärakenteen sisäpuolista lisäeristämistä aletaan suunnittelemaan on olemassa olevan seinärakenteen rakenne syytä kartoittaa mahdollisimman hyvin, jotta rakenteessa käytetyt rakennusmateriaalit tunnetaan tarkkaan. Sisäpuolisessa lisäeristämisessä kun on erinomaisen tärkeätä että rakenteeseen ei asenneta liian tiiviiitä rakennusmateriaaleja tuntematta rakennetta.

Sisäpuolinen lisäeristäminen voidaan suorittaa puru sekä villa eristetyissä taloissa kahdella eri tapaa. Mikäli vanhoja rakenteita ei pureta on lisäeristys silloin toteutettava vinolaudoituksen tai höyrynsulkukerroksen päälle. Tässä tapauksessa eristekerros on oltava maltillinen, enintään 5cm. Höyrynsulku on oltava ehjä, jotta rakenteisiin ei jää ilmavuotoja.

Suositeltavampi vaihtoehto on purkaa rakenne ja korvata vanhat eristeet uusilla. Vanhan rungon päälle voit asentaa lisäkoolauksen, lisäeristeen ja ilmansulku tai höyrynsulku materiaalin eristemateriaali valinnastasi riippuen. Näin parannat seinän eristyskyvyn lisäksi myös ilmantiiveyttä. Lisäeristettä voit asentaa 5-10cm seinärungon sisäpuolelle.

Ennen lisäeristämisen aloittamista

”Suosittelen ennen lisälämmöneristeen asentamista rakenteen lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen tutkimusta, jotta varmistutaan jatkossakin rakenteen toimivuudesta. Huonokuntoisien seinien eristäminen voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Älä siis lisää eristettä ennen kuin olet perehtynyt talosi rakenteisiin huolellisesti. Jos sinualla on jotain kysyttyävää tai tarvitset kokeneen ammattilaisen apua, niin älä epäröi ottaa yhteyttä joko suoraan puhelimella minulle 0400 703 966 tai sähköpostilla toni.salstola@ekoeriste.com. Pitkä kokemus antaa hyvän näkökulman moniin lisäeristämisen haasteisiin.”

Vertailu: Ulkoseinän lisäeristys sisä- vai ulkopuolelta?

Seuraavassa taulukossa olemme vertailleet sisäpuolelta ja ulkopuolelta tapahtuman eristämisen haittoja ja hyötyjä yleisellä tasolla. Jos asia mietityttää niin ota meihin yhteyttä niin selvitetään juuri sinun kohteeseesi parhaiten sopiva eristäsmistapa.